Osteoporoosi ja ravinto

Ravinnolla on keskeinen merkitys osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa. Monipuolisesti koostettu suositusten mukainen ruokavalio on eduksi myös osteoporoosin ehkäisyssä ja luo hyvän pohjan osteoporoosin hoidolle.

Ehkäisy

Kalsiumin lähteitäSuositusten mukainen kalsiumsaanti on turvattava kaikissa ikäryhmissä. Ensisijaisesti riittävä kalsiumin saanti turvataan ravinnolla. Maitotuotteet ovat keskeisimpiä kalsiumin lähteitä suomalaisilla, joten erityisesti maitovalmisteita käyttämättömillä tai niitä vain vähän käyttävillä riittävään kalsiumin saantiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli kalsiumia ei saada riittävästi ruokavaliosta, käytetään kalsiumlisää sellaisina annoksina, jotka yhdessä ravinnon kalsiumin kanssa kattavat saantisuosituksen. Ylimääräisestä kalsiumin saannista ei ole hyötyä vaan se voi päinvastoin olla haitallista terveydelle.

D-vitamiinin riittävään saantiin tulee myös kiinnittää huomiota. D-vitamiinin päälähteet ravinnossa ovat D-vitaminoidut maitovalmisteet, D-vitaminoidut leipärasvat ja kala. Kaikille alle 18-vuotiaille ja 75 vuotta täyttäneille suositellaan D-vitamiinilisää ympärivuotisesti. 18–74-vuotiaille lisää suositellaan talvikuukausina, mikäli D-vitamiinin suositeltava saanti ruokavaliosta ei toteudu. Liian suuria D-vitamiiniannoksia tulee varoa, sillä rasvaliukoisena vitamiinina se kertyy elimistöön ja voi aiheuttaa haittavaikutuksia.

Hoito

Suositusten mukainen ruokavalio luo hyvän pohjan osteoporoosin hoidolle. Mikäli osteoporoosi on todettu tai osteoporoosiriski on huomattavan suuri esim. lääkityksestä tai nivelreumasta johtuen, tulee kalsiumin ja D-vitamiinin saanti olla yleisiä saantisuosituksia suurempaa. Erityisesti iäkkäillä on kiinnitettävä huomiota myös riittävään proteiinin saantiin.

Kalsiumin saanniksi suositellaan 1000–1500 mg vuorokaudessa, kun aikuisille normaalisti suositellaan 800 mg vuorokaudessa. Kasvuiässä suositus on 900 mg vuorokaudessa. Riittävä kalsiumin saanti näyttää lisäävän luumassaa nuorilla ja hidastavan luun massan vähenemistä myöhemmällä iällä. Myös osteoporoosin hoidossa ravinnon tulee olla ensisijainen kalsiumin lähde ja kalsiumlisään turvaudutaan ainoastaan, mikäli saanti ravinnosta ei riitä.

D-vitamiinin saantisuositus on 20–50 mikrogrammaa päivässä. Saanti ravinnosta on suomalaisilla keskimäärin noin 15 mikrogrammaa, joten D-vitamiinilisän tarve osteoporoosin hoidossa on tavallista. Lisän määrää arvioitaessa on tärkeää huomioida D-vitamiinin saanti ravinnosta. Tarvittaessa voidaan määrittää D-vitamiinipitoisuus verestä. Harmillisesti määritysmenetelmien väliset erot ovat hyvin suuret ja ylipainoisilla mittaus ei ole yhtä luotettava kuin normaalipainoisilla, mikä vaikeuttaa optimaalisen D-vitamiinin tarpeen arviointia.

Etenkin iäkkäillä ruokavalio voi yksipuolistua, jolloin proteiinin saanti voi jäädä liian pieneksi. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että ruokavaliossa on maitovalmisteita useammalla aterialla päivässä ja ruokavalioon sisältyy päivittäin monipuolinen pääateria, jossa on lihaa, kalaa, broileria tai kalkkunaa. Mikäli proteiinin riittävä saanti on vaikea turvata ravinnolla, apteekeissa myytävät kliiniset täydennysravintojuomat ovat hyvä vaihtoehto. Niissä on monipuolisesti myös muita ravintoaineita, joten ne täydentävät huonosti syövän ruokavaliota myös muilta osin.

Teksti: ravitsemusterapian professori Ursula Schwab

Huomaa myös

Ravitsemustietoa sairausryhmittäin