När man själv eller en närstående insjuknar, väcker det ofta många frågor – också om vårt social- och hälsovårdssystem.
Det lönar sig inte att brottas ensam med ovissheten. På denna sida har vi sammanställt social- och hälsovårdsinformation till stöd för dig.
Tack vare Översiktskartan över social trygghet är det lättare att hitta de instanser där långtidssjuka kan ansöka om social- och hälsovårdstjänster samt ekonomiskt stöd. I listan finns information om vilka tjänster det finns och vem som erbjuder tjänsterna. Översiktskartan kan delas ut till alla som är i behov av den, såväl till personer som själva insjuknat som till vårdpersonal.
Nyheter inom social- och hälsovård år 2022 (pdf)
Information om social- och hälsovårdsreformen (pdf)
Vid ytterligare frågor om social trygghet, kontakta
- Reumaförbundets servicetelefoner
- socialarbetaren eller rehabiliteringsledaren på din egen vårdenhet
- FPA på nätet, per telefon eller med tidsbokning
- socialtjänsten i din hemkommun, och i specifika ärenden skattebyrån
- kontaktpersonen för rehabiliteringsärenden i din egen reuma-/tules-förening samt service- och patientombud, se medlemsföreningar.
SAMS - Juridiskt ombud
Juridiskt ombud är en juridisk stödfunktion inom det finlandssvenska funktionshinderområdet, vars syfte är att ge service till alla funktionshindergrupper i Svenskfinland.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eli niin kutsutun sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät nykyisiltä kunnilta, sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat tuolloin hyvinvointialueet ja kunnat yhdessä.
Hyvinvointialueita muodostetaan Suomeen 21, joiden lisäksi Helsingin kaupungille jää edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu.
Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla hyvinvointialueita on neljä. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuu laissa ja HUS-järjestämissopimuksessa erikseen määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä.
Hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto. Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti ja aluevaltuusto päättää myös hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta.
Hyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla.
Uudistusta toimeenpannaan käytäntöön muun muassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeella
Lue lisää sote-uudistuksen nettisivuilta
Sote-uudistus pähkinänkuoressa (pdf)
Sote-uudistus alueellasi
Kunkin hyvinvointialueen lähtötilanne sote-uudistuksen toimeenpanoon on erilainen. Oman alueesi tilanteesta saat tietoa esimerkiksi interaktiivisesta hyvinvointialuekartasta. Sen kautta pääset seuraamaan sote-uudistuksen etenemistä alueellisissa kehittämishankkeissa.
SOSTEn koordinoima Sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että järjestöt varmistavat paikkansa sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa. Hankkeessa on työntekijä jokaiselle alueelle Suomessa. Ole heihin tarvittaessa rohkeasti yhteydessä!
Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta on valtakunnallinen toimija, joka edistää maakuntien järjestöjen keskinäistä yhteistyötä sekä maakuntien ja valtakunnallisen vuoropuhelua. Toiminnan tavoitteena on tukea maakunnissa toimivien järjestöjen toimintaedellytyksiä sekä vahvistaa niiden äänen kuulumista valtakunnallisessa vaikuttamistoiminnassa. Neuvottelukunnassa olevat verkostojärjestöt edustavat laajasti maakuntien järjestökenttää, ja neuvottelukunnan ytimessä ovat sosiaali- ja terveysjärjestöt.
Lisätietoa sote-uudistuksesta ja järjestöistä uudistuksen toimeenpanossa SOSTEn sivuilta.
Uudistuksen toimeenpanoon kannattaa vaikuttaa alueilla!
Yhdistysten ja yksittäisten jäsenten kannattaa vaikuttaa siihen millaisiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja järjestöjen mahdollisuudet rakennetaan omalla alueella.
Reumaliiton viesti hyvinvointialueiden rakentamiseen on, että alueiden yhdistysten toimintaedellytykset tulee turvata sekä reuma- ja tule-sairauksien hoitopolut tehdä sujuviksi.
Yhdistysten vaikuttaminen -sivuilta löydät vinkkejä uudistukseen vaikuttamiseen.
Tervetuloa virtuaaliseen keskustelutilaisuuteen sote-uudistuksesta!
Reumaliitossa järjestetään kaikille avoimia virtuaalisia keskustelutilaisuuksia sote-uudistuksesta keväällä 2023. Tervetuloa mukaan!
Reumaliiton viimeisin lausunto sote-uudistukseen
Jokaisella on oikeus riittäviin terveyspalveluihin. Alta löydät pitkäaikaissairaalle suunnattua tietoa terveyteen liittyvistä palveluista, tuista, mahdollisuuksista ja oikeuksista.
Terveyspalvelujärjestelmä
Suomessa terveydenhuolto jakaantuu julkiseen terveydenhuoltoon, työterveyshuoltoon ja yksityiseen terveydenhuoltoon. Lisäksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tarjoaa palveluja yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille
Sairastavan mahdollisuudet kuvana
Hoitopaikan ja -henkilön valinta
Voit valita haluamasi hoitopaikan ja -henkilön tietyin ehdoin Suomessa. Esimerkiksi Suomi.fi-sivustolta löydät siitä lisätietoa.
Hoitoon ulkomailla
Saat Kela-korvausta kiireettömästä hoidosta toisessa EU- tai ETA-valtiossa tai Sveitsissä, mikäli hoito on korvattava myös Suomessa. Tiesitkö, että voit pyytää eurooppalaista lääkemääräystä, jolla voit hankkia lääkkeitä edellä mainituissa maissa.
Asiakkaana terveydenhuollossa
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalla on oikeuksia ja velvollisuuksia.
Saatat kaivata tietoa muun muassa terveys- ja hoitosuunnitelmasta, hoitoon pääsyn ajoista, potilas- ja lääkevahingoista sekä valituskeinoista. Perustuslaki velvoittaa valtiota ja kuntia turvaamaan jokaiselle oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
- Hoitopaikanvalinta-sivusto
- Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sosiaaliturvaopas
- Asiakkaan ja potilaan oikeudet (STM)
Kuntoutus
Kuntoutuksella parannetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Kuntoutus on tärkeää sairaudesta toipumisessa.
- Reumaliiton kuntoutustoimintaa
- Kuntoutussäätiön opas kuntoutuksesta
- Kuntoutumistalo
- Kuntoutus Suomi.fi
B-lääkärinlausunto
B-lausunto on tärkeä esimerkiksi lääkkeiden erityiskorvausta, kuntoutusta, työkyvyttömyyseläkettä tai pitkäaikaista sairauspäivärahaa haettaessa.
B-lääkärinlausunto on yksityiskohtainen selvitys sairaudesta, tutkimuksesta, ennusteesta, mahdollisista suunnitelluista jatkotoimenpiteistä, kuntoutustarpeesta ja lääkehoidosta.
Etuuden, kuntoutuksen tai eläkkeen saamiseksi on tärkeää, että lausunto on mahdollisimman selkeä ja kattava.
- Lääkärintodistuksen kirjoittaminen (Lääkäriliitto)
- Reuma-lehti 4/12: Kuntoutusta puoltava B-lausunto on selkeä, perusteltu ja monipuolinen:
Apuvälineet
Tuki- ja liikuntaelinsairaalle oikeanlainen apuväline voi helpottaa arkea huomattavasti.
Erilaisia apuvälineitä on paljon. Esimerkiksi reumasairaille sellaisia ovat niveltuet ja lastat, tukikaulus ja ergonomisesti muotoillut työ- ja ruokailuvälineet.
Lainsäädäntömme turvaa, että kansalaiset, joiden toimintakyky on heikentynyt sairauden, vamman tai kehitysviivästymän takia, saavat tarvitsemansa apuvälineet maksutta. Apuvälinepalveluun kuuluu apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus ja hankinta, käytön opetus ja seuranta sekä apuvälineen huolto ja korjaus.
Sosiaaliturvaa pitkäaikaissairaalle
Sosiaaliturvan tarkoitus on tukea ihmisiä esimerkiksi sairauden kohdatessa. Suomessa sosiaaliturvaa tarjoavat monet eri tahot, monin eri tavoin.
Jokaisen sairastuneen elämän kokonaistilanne on erilainen. Tärkeää on selvittää, mitä apua juuri sinun tilanteeseen on saatavilla ja kuka sitä tarjoaa. Monesti oma aktiivisuus tukien hakemisessa on ratkaisevaa.
Sairastuneelle ja hänen läheisilleen järjestelmä voi vaikuttaa monimutkaiselta ja etuuksien hakeminen vaivalloiselta. Omia oikeuksia ja mahdollisuuksia kannattaa kuitenkin selvittää.
Yksin ei kannata jäädä, vaan pyydä tarvittaessa apua tilanteesi selvittämisessä! Alle on koottu yleisimpiä kysymyksiä.
Mistä löydän tietoa sosiaaliturvasta?
Sosiaaliturvan selkiyttämiseksi Reumaliitossa on koottu Sosiaaliturvan suunnistuskartta. Se kertoo, mitä palveluja ja tukia on olemassa sekä ketkä niitä tarjoavat. Tuen tarjoajilta kannattaa kysyä rohkeasti lisätietoa. Verkkoversiosta löytyvät myös linkit tuen tarjoajien omille sivuille, mikä helpottaa lisätietojen etsimistä.
Järjestöjen Sosiaaliturvaoppaasta löydät syventävää tietoa sairastuneen sosiaaliturva-asioista.
Hyvä apu sosiaaliturvaviidakossa on myös oma paikallinen reumayhdistyksesi. Heiltä voi saada tietoja esimerkiksi oman kunnan tarjoamasta sosiaaliturvasta ja vertaistukea.
Kuntasi sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja osaavat auttaa sinua eteenpäin. Reumaliitolla on myös sosiaaliturvaohjausta, mikäli et tiedä miten omassa tilanteessasi edetä.
Mistä löydän arkea tukevia kursseja ja kuntoutusta?
Kuntoutuksen ja arkea tukevien kurssien tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa ja hänen perhettään sopeutumaan sairauden tai vamman mukanaan tuomiin muutoksiin tai kuntoutumaan siitä. Myös erilaiset apuvälineet ovat osa kuntoutusta.
Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisessä ensisijainen vastuu on kunnalla. Myös Kela ja potilasjärjestöt järjestävät kuntoutusta. Kannattaakin tutustua Reumaliiton kurssi- ja lomatoimintaan. Kuntoutusmahdollisuuksista voi tiedustella myös vakuutus- ja työeläkelaitoksesta, TE-palveluista ja työterveyshuollosta.
Lue lisää Reumaliiton kuntoutusta käsitteleviltä nettisivuilta ja Kelasta.
Saako kuntoutukseen taloudellista tukea?
Kuntoutusraha turvaa toimeentuloasi, kun osallistut kuntoutukseen. Sitä voi hakea Kelasta 16–67-vuotias, jonka kuntoutuksen tavoite on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Lisäksi alle 20-vuotiaalle voidaan maksaa tehostetun kuntoutuksen ajalta nuoren kuntoutusrahaa.
Omaisen kuntoutusrahaa voit saada siltä ajalta, kun osallistut omaisesi sopeutumisvalmennukseen, kuntoutuskurssille tai perhekuntoutukseen.
Lisäksi kuntoutukseen liittyen Kelalla on elinkeinotuki, kuntoutusavustus, kuntoutustuki, ylläpito- ja matkakorvaus.
Lisätietoa Kelasta.
Tarvitsen apuvälineitä, miten edetä?
Reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairaalle oikeanlainen apuväline voi helpottaa arkea huomattavasti. Erilaisia apuvälineitä on paljon. Esimerkiksi niveltuet ja lastat, tukikaulus, pohjalliset tai ergonomisesti muotoillut työ- ja ruokailuvälineet voivat olla hyödyllisiä reuma- ja tule-sairaille.
Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat vaativat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Perustason apuvälineistä vastaavat hyvinvointialueet. Kelan kautta voi saada vaativia apuvälineitä opiskeluun ja töihin liittyen.
Kysy tilanteeseesi sopivista apuvälineistä sinua hoitavalta terveydenhuollon yksiköltä. Katso myös apuvälinetietoa Terveyskylästä.
Mistä saan taloudellista turvaa kun sairastun?
Kelan maksama sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajan.
Osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhönsä. Paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä 40–60 %:iin aiemmasta. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä.
Lisätietoa Kelasta.
Kuka voi hakea toimeentulotukea?
Perustoimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tukea voi hakea esimerkiksi lääkkeisiin ja terveydenhuollon kustannuksiin.
Lisätietoa Kelasta.
Asiakasmaksuista ja korvauksista löydät lisätietoa täältä.
Mitä tukea saan Reumaliitosta?
Ohjaamme eteenpäin sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä palveluneuvonta@reumaliitto.fi.
Reumahoitaja vastaa kysymyksiin chat-palvelussa. Katso tarkemmat tiedot täältä.
Myönnämme avustuksia Hugo Eklundin, Pirkko Handolinin ja Enni Viian rahastoista.
Järjestämme arkea tukevia kursseja ja lomatoimintaa.
Reumaliiton vaihde auttaa ma-to klo 9-13 numerossa (09) 476 155, info@reumaliitto.fi.
Lääkekorvaukset
Saat korvausta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista, jotka on määrätty lääkemääräyksellä sairautesi hoitoon. Kaikki reseptilääkkeet eivät ole korvattavia. Korvausta maksetaan sen jälkeen, kun alkuomavastuusi on täyttynyt. Alkuomavastuu on 50 euroa kalenterivuodessa. Alkuomavastuu ei koske lapsia ja nuoria. Sitä sovelletaan vasta sen vuoden alusta, jolloin täyttää 19 vuotta.
Kela maksaa lääkekorvauksia kolmessa korvausluokassa. Peruskorvaus on 40 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta, alempi erityiskorvaus on 65 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Ylempi erityiskorvaus on 100 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta, mutta asiakas maksaa 4,50 euron omavastuun jokaisesta ostamastaan lääkkeestä.
Reseptillä ostettavan valmisteen hintaan lisätään apteekissa lääketaksan mukainen toimitusmaksu 2,39 euroa. Jos lääkkeesi on korvattava, saat korvauksen myös toimitusmaksusta.
Maksat vuosittain itse korvattavista lääkkeistäsi korkeintaan lääkekaton verran eli 592,16 euroa. Tämän täyttymisen jälkeen jokainen korvattava lääke maksaa sinulle omavastuuosuuden eli 2,50 euroa.
Erityisen kallista lääkettä (yli 1000 euroa pakkaus) voi ostaa yhdellä kerralla määrän, jolla lääkekustannusten vuosiomavastuu ylittyy. Tämän jälkeen lääkettä korvataan normaalisti kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä kerrallaan. Uusi lääke-erä korvataan, kun edellinen on käytetty annosteluohjeen mukaisesti lähes kokonaan loppuun.Voit olla yhteydessä Kelaan, jos asiointi apteekissa kuukauden välein on erityisen hankalaa. Yhteydenottosi perustella Kelassa selvitetään, onko sinun mahdollisuus saada poikkeuslupa. Poikkeusluvalla voit ostaa lääkettä enintään 3 kuukauden määrän. Lisätietoa Kelasta
Muille korvattaville valmisteille on myös toimitusväli. Korvausta voi saada uudesta lääkkeen, kliinisen ravintovalmisteen ja perusvoiteen erästä sen jälkeen, kun aiemmin ostettu erä on käytetty lähes kokonaan lääkkeen määrääjän antaman ohjeen mukaisesti.
Lääkereseptien voimassaoloaika on kaksi vuotta.
Matkakorvaukset
Kela korvaa julkiseen tai yksityiseen sairaanhoitoon, raskauteen ja synnytykseen sekä kuntoutukseen liittyviä matkoja. Matkat tulee tehdä halvimmalla kulkuvälineellä.
Maksat yhteen suuntaan tehdystä matkasta 25 euron omavastuuosuuden. Kela korvaa sen ylittävät tarpeelliset matkakustannukset. Jos matkasi kustannus jää alle yhdensuuntaisen matkan omavastuun 25 euroa, maksat matkan kokonaan itse. Myös tämä matkakustannus kerryttää vuotuista omavastuuosuuttasi, mikäli ilmoitat sen Kelaan.
Jos matkakustannustesi omavastuut kalenterivuoden aikana ylittävät 300 euroa, Kela maksaa ylittävän osan tarpeellisista matkakustannuksista kokonaan.
Myös perheenjäsenen tai saattajan matkoja korvataan.
Taksimatkat
Kela korvaa taksilla tehtyjä matkoja terveydenhuoltoon, jos asiakas ei voi käyttää terveydentilansa vuoksi edullisempaa kulkuneuvoa tai jos julkisia liikenneyhteyksiä ei ole käytettävissä. Korvauksen saamiseksi asiakkaalla tulee olla terveydenhuollon antama todistus (SV 67).
Huomioithan, että Kela maksaa korvauksen taksimatkasta vain, kun se on tilattu alueellisesta tilausnumerosta. Lisätietoa ja alueelliset tilausnumerot
Muut Kelan korvaukset
Kela korvaa myös esimerkiksi osan yksityislääkärinpalkkioista ja yksityislääkärin määräämistä tutkimus- ja hoitokuluista sekä osan yksityisen hammaslääkärin ja suuhygienistin palkkioista sekä hammaslääkärin määräämistä tutkimuskuluista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut
Valtio määrittää enimmäismaksun, jonka kunta saa periä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Kunta ja sairaanhoitopiiri voivat päättää näissä rajoissa minkä verran maksuja he perivät. Tarkat tiedot maksuista löydät siis kuntasi sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Terveydenhuollon maksukatto on 692 euroa. Sen täyttymisen jälkeen maksukattoon kuuluvat palvelut ovat maksuttomia loppu vuoden.
Maksukattoa kerryttävistä maksuista esimerkiksi terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelujen vuosimaksu on tänä vuonna 41,80 euroa.
Hae tarvittaessa tukea maksuihin
Mikäli maksut alkavat olla liikaa, kannattaa rohkeasti pyytää tukea esimerkiksi oman kunnan sosiaalitoimesta.
Kelasta voi hakea toimeentulotukea esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuihin sekä lääkkeisiin.
Hoitavalta taholta on mahdollista pyytää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaista maksun alentamista tai perimättä jättämistä. Lue lisää Reuma-lehdessä olleesta kirjoituksesta.
Sosiaaliturvan Suunnistuskartasta voit löytää muita tarvitsemiasi tukia ja Reumaliiton sosiaaliturvaneuvontaan voi tarvittaessa olla yhteydessä.
Sosiaaliturvaa lapsiperheille ja nuorille
Sosiaaliturvan tarkoitus on tukea ihmisiä esimerkiksi sairauden kohdatessa. Suomessa sosiaaliturvaa tarjoavat monet eri tahot, monin eri tavoin.
Jokaisen sairastuneen elämän kokonaistilanne on erilainen. Tärkeää on selvittää, mitä apua juuri sinun tilanteeseen on saatavilla ja kuka sitä tarjoaa. Monesti oma aktiivisuus tukien hakemisessa on ratkaisevaa.
Sairastuneelle ja hänen läheisilleen järjestelmä voi vaikuttaa monimutkaiselta ja etuuksien hakeminen vaivalloiselta. Omia oikeuksia ja mahdollisuuksia kannattaa kuitenkin selvittää.
Yksin ei kannata jäädä, vaan pyydä tarvittaessa apua tilanteesi selvittämisessä! Alle on koottu yleisimpiä kysymyksiä.
Mistä löydän tietoa sosiaaliturvasta?
Sosiaaliturvan selkiyttämiseksi Reumaliitossa on koottu Sosiaaliturvan suunnistuskartta lapsiperheille ja nuorille. Se kertoo, mitä palveluja ja tukia heille on olemassa sekä ketkä niitä tarjoavat.
Kannattaa muistaa, että voit olla oikeutettu myös yleisiin tukiin. Ne on listattu kattavasti Reumaliiton kokoamaan Sosiaaliturvan suunnistuskarttaan, joka löytyy myös ruotsiksi. Verkkoversiosta löytyvät myös linkit tuen tarjoajien omille sivuille, mikä helpottaa lisätietojen etsimistä.
Järjestöjen Sosiaaliturvaoppaaseen on lukuun viisi koottu yhteen lapsiperheitä koskevaa tarkempaa tietoa sosiaaliturvasta.
Hyvä apu sosiaaliturvaviidakossa on myös oma paikallinen reumayhdistyksesi. Heiltä voi saada tietoja esimerkiksi oman kunnan tarjoamasta sosiaaliturvasta. Paikallisyhdistyksiltä ja Suomen Reumanuorista saat myös vertaistukea sosiaaliturva-asioissa. Reumaliiton nuorten toimikunta Nurekatiimi tarjoaa vertaistukea nuorille (Instagram, Youtube ja TikTok).
Kuntasi sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja osaavat auttaa sinua eteenpäin. Reumaliitolla on myös sosiaaliturvaohjausta, mikäli et tiedä miten omassa tilanteessasi edetä.
Mitä korvauksia saan lääkekuluista?
Saat korvausta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista, jotka lääkäri on määrännyt sairautesi hoitoon reseptillä ja jotka ovat korvattavia.
Aikuisilla korvausta maksetaan sen jälkeen, kun 50 euron alkuomavastuu on täyttynyt. Alkuomavastuu ei koske lapsia ja nuoria. Sitä sovelletaan vasta sen vuoden alusta, jolloin täyttää 19 vuotta.
Kela maksaa lääkekorvauksia kolmessa korvausluokassa. Peruskorvaus on 40 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta ja alempi erityiskorvaus on 65 %. Ylempi erityiskorvaus on 100 %, mutta asiakas maksaa 4,50 euron omavastuun jokaisesta ostamastaan lääkkeestä.
Maksat vuosittain itse korvattavista lääkkeistäsi korkeintaan lääkekaton verran eli 592,16 euroa vuonna 2023. Tämän täyttymisen jälkeen jokainen korvattava lääke maksaa sinulle omavastuuosuuden eli 2,50 euroa.
Kelasta voi hakea toimeentulotukea lääkekustannuksiin, mikäli taloudellinen tilanteesi on haastava.
Lisätietoa saat Kelasta.
Mitä maksuja tulee lapsen ja nuoren terveydenhoidosta julkisella puolella?
Julkisen terveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalveluista ei peritä maksuja alle 18-vuotiailta. Alaikäisten poliklinikalla saama hoito ja tutkimukset ovat niinikään maksuttomia. Lasten sairaalahoito julkisessa terveydenhuollossa on maksutonta seitsemän vuotuisen omavastuupäivän jälkeen. Alle 18-vuotiaan sarjahoito on maksutonta, esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyen.
Äitiys- ja lastenneuvolakäynnit, terveydenhoitajan vastaanotto sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset ovat maksuttomia.
Lisätietoa saat omasta terveydenhuollon yksiköstäsi.
Mikä on terveydenhuollon maksukatto?
Terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuonna 2023 maksukatto on 692 euroa vuodessa. Sen täyttymisen jälkeen asiakasmaksuja ei enää peritä maksukaton piiriin kuuluvista palveluista. Ainoan poikkeuksen tähän muodostaa lyhytaikaisen laitoshoidon ns. ylläpitomaksu.
Alle 18-vuotiaiden käyttämistä palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Maksukatto ei kata kaikkea terveydenhoitoa. Huomaathan, että terveydenhuollon maksukatto on eri asia kuin lääkekatto.
Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä.
Lisätietoa oman hyvinvointialueesi terveydenpalveluista ja ministeriön sivuilta.
Voiko sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin saada helpotusta?
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista on mahdollista hakea alennusta tai vapautusta perheen tulojen tai erityisten sosiaalisten syiden vuoksi (asiakasmaksulaki 11§). Hae alennusta siitä terveydenhuollon yksiköstä, jossa kyseinen asiakasmaksu on määritetty.
Maksuihin voi myös hakea Kelasta toimeentulotukea.
Kela korvaa osan kustannuksista, jotka aiheutuvat käynnistä yksityisessä terveydenhuollossa ja hammashuollossa.
Lisätietoa hyvinvointialueesi sosiaali- ja terveyspalveluista sekä Kelasta.
Saanko tukea terveydenhuollon matkoihin?
Kela maksaa matkakorvausta julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon tehdyn matkan kustannuksista, kun matka on tehty sairauden, kuntoutuksen, raskauden tai synnytyksen vuoksi.
Maksat jokaisesta matkasta enintään 25 euron omavastuun. Yhteensä omavastuu on enintään 300 euroa vuodessa (ns. matkakatto). Kun se ylittyy, sinun ei tarvitse maksaa omavastuuta loppuvuoden matkoista.
Voit saada myös yöpymisrahaa, kun yöpyminen on ollut tarpeellinen esimerkiksi hoitoon tai kuntoutukseen ehtimiseksi tai toistuvien päivittäisten matkojen välttämiseksi.
Perheenjäsenen matka voidaan korvata, jos hoitava lääkäri toteaa perheenjäsenen hoitoon osallistumisen välttämättömäksi.
Saattajan matkakulut korvataan, kun hoitohenkilökunta on katsonut, että asiakkaan terveydentila edellyttää saattajaa. Jos saattajan tarve on ilmeinen, erillistä selvitystä ei tarvita. Saattajan tarve on ilmeinen esimerkiksi silloin, jos asiakas on lapsi.
Lisätietoa saat Kelasta.
Edessäni on ammatin tai opiskelupaikan valinta, mistä apua?
Työ- ja elinkeinopalvelujen asiantuntijat auttavat sinua, kun etsit elämäntilanteeseesi sopivaa ratkaisua koulutukseen tai ammatinvalintaan. TE-palveluilla on useita eri mahdollisuuksia sinulle sopivan polun löytämiseksi. Ole heihin rohkeasti yhteydessä! Myös opintopaikkasi opinto-ohjaajat auttavat sinua.
Mitä teen, jos sairastun kesken opintojeni?
Jos sairastut kesken opintojen pidemmäksi aikaa, voit hakea Kelasta sairauspäivärahaa. Lyhytaikainen sairaus ja vähentyneet opintosuoritukset eivät estä opintotuen saamista.
Lisätietoja sairauspäivärahasta opiskelijana saat Kelasta.
Mistä löydän arkea tukevia kursseja ja kuntoutusta?
Kuntoutuksen ja arkea tukevien kurssien tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa ja hänen perhettään sopeutumaan sairauden tai vamman mukanaan tuomiin muutoksiin ja kuntoutumaan.
Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisessä ensisijainen vastuu on kunnalla. Myös Kela järjestää sopeutumisvalmennus- ja perhekursseja, joissa lapsi ja hänen perheenjäsenensä tai muut läheiset voivat saada tukea sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamaan elämäntilanteeseen.
Lisäksi arkea tukevia kursseja järjestävät potilas- ja vammaisjärjestöt. Kannattaakin tutustua Reumaliiton kurssi- ja lomatoimintaan.
Vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa Kela.
Lisätietoa hyvinvointialueeltasi, Kelasta ja potilasjärjestöistä sekä Reumaliiton sivuilta.
Saako kuntoutukseen taloudellista tukea?
Kuntoutusraha ja osakuntoutusraha turvaavat toimeentuloasi, kun osallistut kuntoutukseen. Sitä voi hakea Kelasta 16–67-vuotias, jonka kuntoutuksen tavoite on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Lisäksi alle 20-vuotiaalle voidaan maksaa tehostetun kuntoutuksen ajalta nuoren kuntoutusrahaa.
Omaisen kuntoutusrahaa voit saada siltä ajalta, kun osallistut omaisesi sopeutumisvalmennukseen, kuntoutuskurssille tai perhekuntoutukseen.
Muistathan myös matkakorvaukset kuntoutukseen.
Lisätietoa saat Kelasta.
Tarvitsen apuvälineitä, miten edetä?
Reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairaalle oikeanlainen apuväline voi helpottaa arkea huomattavasti.
Erilaisia apuvälineitä on paljon. Esimerkiksi niveltuet ja lastat, tukikaulus, pohjalliset tai ergonomisesti muotoillut työ- ja ruokailuvälineet voivat olla hyödyllisiä reuma- ja tule-sairaille.
Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat vaativat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Perustason apuvälineistä vastaavat terveyskeskukset. Kelan kautta voi saada vaativia apuvälineitä opiskeluun ja töihin liittyen.
Kysy tilanteeseesi sopivista apuvälineistä sinua hoitavalta terveydenhuollon yksiköltä. Katso myös apuvälinetietoa Terveyskylästä.
Voiko liikkumiseen saada tukea vamman takia?
Mikäli auto on tarpeellinen vaikeavammaisen lapsen kuljetuksen vuoksi, voidaan uutena hankittavaan autoon hakea autoveron palautusta tai huojennusta.
Vapautus ajoneuvoverosta voidaan myöntää, mikäli auton hankintaan on saatu autoveronpalautusta tai mikäli lapselle on myönnetty liikkumisesteisen pysäköintilupa. Luvan saaminen voi perustua lapsen liikuntavammaan tai johonkin muuhun erityisongelmaan, jonka vuoksi lapsen saattaminen autosta määränpäähän on vaikeaa.
Kuljetuspalveluja saattajapalveluineen voidaan myöntää hyvinvointialueen sosiaalipalveluista vaikeavammaiselle lapselle, joka ei vammansa takia voi vapaa-ajan matkoilla käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Kuljetuspalveluja voidaan myöntää mm. asiointiin sekä harrastus- ja virkistystoimintaan tarvittaviin matkoihin.
Vaikeavammaisilla ja pitkäaikaissairailla lapsilla on oikeus koulutoimen järjestämiin koulukuljetuksiin, jos he eivät kykene käyttämään julkista liikennettä. Koulu hoitaa koulukuljetusasiat yhteistyössä huoltajien kanssa. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.
Lisätietoa saat opetus- ja sosiaalitoimesta, neuvolasta, Traficomista ja Verohallinnosta.
Mikä on alle 16-vuotiaan vammaistuki ja mitä kunnan vammaispalvelut tarjoavat?
Alle 16-vuotiaan vammaistuen tarkoituksena on tukea vammaisen tai sairaan alle 16-vuotiaan lapsen päivittäistä elämää. Lapsi voi saada vammaistukea, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Tuen myöntää Kela.
Hyvinvointialueen vammaispalvelun kautta järjestetään vammaisille ja pitkäaikaissairaille erilaisia arjessa helpottavia palveluja ja taloudellisia tukitoimia. Näitä ovat esimerkiksi kuljetustuki, avustus auton ostoon sekä sairauden vuoksi välttämättömät kodin muutostyöt.
Lisätietoja saat oman hyvinvointialueesi vammaispalveluista ja Kelasta.
Saanko korvausta ansionmenetyksestä lapseni ollessa sairaalahoidossa?
Sairaan lapsen vanhempana voit saada Kelasta erityishoitorahaa. Se on korvaus ansionmenetyksestä tilanteessa, jossa alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja ei voi tehdä työtään, koska hänen on osallistuttava lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen.
Lisätietoa saat Kelasta.
Voinko jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta?
Jos alle 10-vuotias lapsesi sairastuu äkillisesti, voit jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle. Se voi kestää enintään 4 työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa perustuu työsopimuslakiin.
Erityisen hoidon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmalla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.
Hyvinvointialueesi sosiaalipalvelut voivat myöntää omaishoidontukea lähiomaiselle, joka hoitaa kotona vaikeasti vammaista tai pitkäaikaisesti sairasta lasta.
Lisätietoa saat hyvinvointialueeltasi, työsopimuslaista (4 luku) sekä Työsuojelusta.
Entä jos äiti sairastuu?
Isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos äiti sairastuu niin, ettei hän voi hoitaa lasta. Tältä ajalta isälle maksetaan vanhempainrahaa. Isä saa tuen äidin sairastumisen omavastuuajan jälkeen, joka on sairastumispäivä + 9 arkipäivää. Äiti voi saada Kelasta sairauspäivärahaa.
Lisätietoja saat Kelasta.
Mitä tukea saan Reumaliitosta?
Ohjaamme eteenpäin sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä palveluneuvonta@reumaliitto.fi.
Reumahoitaja vastaa kysymyksiin chat-palvelussa. Lue tarkemmat tiedot täältä.
Myönnämme avustuksia Hugo Eklundin, Pirkko Handolinin ja Enni Viian rahastoista.
Järjestämme arkea tukevia kursseja ja lomatoimintaa.
Reumaliiton vaihde auttaa maa-to klo 9-13 numerossa (09) 476 155, info@reumaliitto.fi.
Lapset ja nuoret nettisivustomme tarjoaa tietoa ja tukea sairastuneille.
Reumaliiton nuorten toimikunta Nurekatiimi tarjoaa vertaistukea nuorille (Instagram, Youtube ja TikTok).
Suomen Reumanuoret ry on yhdistys kaikille eri reumasairauksia sairastaville alle 35 -vuotiaille nuorille. Älä ole yksin – ole yksi meistä!
Apua taloustilanteeseen
Hae rohkeasti apua, jos taloustilanteesi on vaikea.
Koonti auttavista tahoista vaikeaan taloustilanteeseen (pdf.)
Edunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi.
Kelan asiointipalvelu
Kelan asiointipalvelussa näet esimerkiksi seuraavat ja edelliset maksut, hakemustesi tilanteen sekä muistutukset, jos hakemuksestasi puuttuu liite tai se on jäänyt lähettämättä. Palvelussa näet kootusti asiointejasi Kelassa ja voit kysyä lisätietoa sekä hakea etuuksia.
Omakanta
Omakannasta näet mm. sähköiset reseptitietosi, lääkärissäkäynnit ja diagnoosit. Siellä voit myös uusia reseptisi.
Potilasturvallisuus
Reumaliitto on ollut mukana luomassa Potilaan opasta, joka kertoo potilaan ja läheisen mahdollisuuksista vaikuttaa hoidon turvallisuuteen. Se tarjoaa vinkkejä turvallisen hoidon takaamiseksi sekä tietoa potilaan oikeuksista ja potilasturvallisuudesta.
Potilasturvallisuudesta laajemmin tietoa Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen ja STM:n sivuilta.
Muita hyödyllisiä linkkejä
Potilaan asema ja oikeudet
Valviran sivuilla tietoa potilaan oikeuksista.
Tietoa hoitopaikan valinnasta
Tietoa potilaiden oikeudesta valita terveydenhuollon yksikkö ja hoitaja.
Suomen Tuki- ja liikuntaelinliitto
Tietoa tule-sairauksista sekä niiden yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
Ministeriön sivuilla sosiaali- ja terveyspalveluista
STM:n sivuilla on eri-ikäisille koottua tietoa.
Suomi.fi
Kokoaa yhteen kaikki kansalaisen tarvitsemat palvelut. Sivuilta löytyy esimerkiksi kootusti tietoa sairastamisesta ja kuntoutuksesta.