Reuma-lehti 4/17
Teksti: Stina Fågel KM, suunnittelija, Sirkkaliisa Heimonen PsT, toimialapäällikkö, Ikäinstitituutti
Mielen hyvinvointi on enemmän kuin onnellisuus, suuret elämykset tai arjen helppous. Hyvinvoiva mieli auttaa kohtaamaan erilaisia ja vaikeita tilanteita.
Usein ihmiset, jotka tuntevat elämänsä tarkoitukselliseksi, kokevat myös terveytensä ja toimintakykynsä hyväksi. Tarkoituksellisen kokemus ei kuitenkaan ole sidoksissa terveydentilaan, eikä heikentynyt terveys ole sille esteenä. Jokainen voi hakea arjestaan pieniä asioita, jotka vahvistavat tarkoituksellisuuden tunnetta.
Mitkä asiat, tapahtumat tai ihmiset ovat saaneet sinut tuntemaan, että elämässä on tarkoituksellisuutta? Mikä on aiheuttanut hyvää mieltä? Millä taidolla tai kyvylläsi olet voinut auttaa muita? Jokainen hyvä, omaa mieltä kohentava hetki ansaitsee tulla huomatuksi. Niistä kannattaa kertoa myös muille. Näin opit hyvän näkemisen taitoa ja tuotat hyvinvointia myös ympärillesi.
Katso itseäsi ystävällisin silmin
Kanssaihmisiä tukiessa löydämme usein helposti lohduttavia sanoja. Muista puhua myös itsellesi myötätuntoisesti, kuin hyvälle ystävälle. Itsemyötätunto auttaa kuulemaan omia ajatuksia ja tukee rakentavien valintojen tekemistä. Itseä kohtaan olemme usein kriittisiä, kun taas itsemyötätunto sen vastakohtana auttaa kohtaamaan asiat ja tapahtumat sellaisinaan. Itseään on hyvä katsella hyväksyen ja anteeksi antaen. Se ei ole itsekkyyttä. Vaikeissa tilanteissa voi muistuttaa itseään siitä, että jokainen kohtaa välillä hankaluuksia, ja että ne menevät ohi.
Joustoja ja luovia ratkaisuja
Sairauden kanssa eläminen tuo usein mukanaan luovia ratkaisuja, joista voi olla elämässä laajemminkin hyötyä. Oletko tullut ajatelleeksi, millä joustoilla ja luovilla ratkaisuilla olet luovinut hankalissa tilanteissa? Tiedon hankkiminen omasta sairaudesta ja sen hoidosta tuo arkeen hallintaa. Itseään on silti turha pienentää sairauden varjon alle. Sen sijaan kannattaa muistaa ne monet roolit, joita itsellä on: puoliso, työtoveri, harrastuskaveri, asiantuntija tai vaikkapa mukava naapuri. Omaa sairauttaan ei voi valita, mutta toimintakykyynsä ja hyvinvointiinsa voi jokainen ainakin jossain määrin vaikuttaa.
Huomio siihen, mikä sujuu
Tärkeä voimantuoja on se, että huomaa ne ajat, jolloin asiat sujuvat. Voit kiinnittää erityistä huomiota kivuttomiin hetkiin ja siihen, mitä silloin oli mahdollista tehdä. Näitä voi vaikka listata kalenteriin ja jälkeenpäin tuumailla, miten nuo ajankohdat käytti. Omien vahvuuksien tunnistaminen tekee hyvää. Mitkä ominaisuutesi ovat auttaneet vaikealla hetkellä? Voit vaikka kirjata tai pohtia jonkun kanssa asioita, joista olet saanut muilta hyvää palautetta.
Anna itsellesi lupa olla
Kun on kipuja, voit antaa itsellesi luvan vain olla. Aina ei tarvitse olla muiden käytettävissä. Rajojen asettaminen tuo voiman tunnetta, se on osa elämänhallintaa. Itselleen
on hyvä antaa välillä lupa olla ja rentoutua. Miten olet käyttänyt mielenvoimaasi silloin, kun on kivun tai mielipahan tuntemuksia? Mikä on ollut pienin askel, jolla olet voinut vahvistaa hyvää oloa? Kuka tai ketkä ovat niitä, joiden puoleen käännyt, kun tarvitset kuuntelijaa. Keihin luotat?