Vuorossa vaihdevuodet 

5.12.2019

Vaihdevuodet voivat olla viheliäiset tai vaivattomat. Hiljaa niistä ei kannata olla, etenkään lääkärin vastaanotolla.  

Reuma-lehti 4/2019

Ihmisen elämä on täynnä rytmejä. Sydän nakuttaa omaan tahtiinsa, keuhkot hengittelevät omaansa, minuutista toiseen.  

Toiset rytmit ovat hitaampia. Hedelmällisessä iässä olevan naisen munasarjoista irtoaa munasolu noin neljän viikon välein, ellei hän ole raskaana tai käytä hormonaalista ehkäisyä.  

Vajaan 40 vuoden jälkeen keskivertomunasarjat saavat tarpeekseen. Rytmi hiipuu, ehkä heittelee, ja lopulta nainen toteaa kuukautisten loppuneen kokonaan. 

Sitä ennen kehossa on ehtinyt tapahtua monenlaista.  

VAIHDEVUODET ovat asia, joka odottaa jokaista naista keski-iässä. Arkikielessä vaihdevuosiksi kutsutaan aikaa, jolloin nainen itse kokee vaihdevuosiin liittyviä oireita. Oireet voivat alkaa jo vuosia ennen kuukautisten loppumista.  

Lääketieteellinen termi menopaussi viittaa juuri kuukautisten loppumiseen. Menopaussin katsotaan tapahtuneen, kun naisen viimeisistä kuukautisista on kulunut yksi vuosi.  

Keskimäärin menopaussi tulee 51-vuotiaana, eli viimeiset kuukautiset tulevat samana vuonna, kun sankari juhlii viisikymppisiään. Ajoituksessa on kuitenkin paljon yksilöllistä vaihtelua, kymmenen vuotta niin ylös- kuin alaspäinkin. 

Vaihdevuosissa munasarjoista loppuvat munarakkulat ja estrogeenin eritys hiipuu, muttei lopu kokonaan. Osa naisista seilaa vuodet läpi ongelmitta, osalle ne ovat tuskien taival.  

”Tiedämme erittäin vähän siitä, miksi jotkut naiset saavat rajuja vaihdevuosioireita, jotkut taas eivät”, Aila Tiitinen sanoo. Hän on naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri ja professori emerita.  

 

Vaihdevuodet_1

JOS pilapiirtäjä piirtäisi vaihdevuodet, kuvassa olisi äkäinen, hikoileva akka. 

Todellinen kuva on paljon monipuolisempi, mutta suurimmalle osalle naisista kuumat aallot ja hikoilupuuskat tulevat tutuiksi. Niitä kokee jossakin vaiheessa lähes neljä naista viidestä. 

Yleisiä oireita ovat niin ikään uni- ja mielialaongelmat sekä limakalvojen kuivuminen. Myös nivelkivut lisääntyvät joskus vaihdevuosissa.  

Vaihdevuosien tutkiminen on haastavaa. Oireiden kokeminen on hyvin yksilöllistä ja vaikeasti mitattavaa. Vaihdevuosiin liittyviä muutoksia on myös vaikea perata erilleen muista muutoksista.  

“On vaikea erottaa, mitkä muutokset johtuvat ikääntymisestä, mitkä hormonitasojen laskemisesta. Lisäksi neli- ja kuusikymppisillä on yleensä keskenään erilaisia sairauksia”, Tiitinen sanoo. 

Tarkkaa tietoa on asioista, jotka ovat selkeästi mitattavissa. Luiden koostumuksen muutoksista vaihdevuosissa tiedetään paljon. Luuntiheys on suurimmillaan pian 20 ikävuoden jälkeen ja alkaa sen jälkeen hitaasti aleta. Menopaussin jälkeen luun tiheyttä kuvaava käyrä notkahtaa selvästi alaspäin muutaman vuoden ajan, mutta palaa myöhemmin taas tasaisen loivaksi laskuksi. 

 

YLEENSÄ vaihdevuosioireet ovat pahimmillaan silloin, kun kuukautisten loppumisesta on aikaa puolesta vuodesta vuoteen. Kaikkiaan oireet voivat kestää kuukausista pariin kymmeneen vuoteen.  

Noin viidennes naisista selviää helpolla, heillä oireita on tuskin nimeksikään. Toisessa ääripäässä rajujen oireiden keskellä tuskailee niin ikään viidennes naisista. Loput sijoittuvat välimaastoon – oireita on, mutta ne eivät haittaa elämää kohtuuttoman paljon.  

Osa oireista on samankaltaisia kuin reumasairauksissa. Reumasairauksien ja vaihdevuosien välistä yhteyttä on kuitenkin vaikea tutkia, ja siksi siitä ei ole yhtä yksiselitteistä totuutta.  

Yksittäisten sairauksien ja lääkkeiden vaikutuksista tiedetään jonkin verran. Viitteitä on ainakin siitä, että varhaisella iällä alkanut nivelreuma saattaa aikaistaa menopaussia.  

“On olemassa teorioita, että autoimmuunisairauksiin kuten nivelreumaan liittyvät vasta-aineet voisivat vähän nopeuttaa munarakkuloiden tuhoa munasarjassa. Se saattaisi vähän aikaistaa menopaussia”, L sanoo.  

Verisuonitulehduksien ja SLE:n hoidossa käytettävän syklofosfamidi-lääkkeen tiedetään lisäävän varhaisen menopaussin riskiä. Teoriassa samoin voisi vaikuttaa metotreksaatti, mutta reumasairauksien hoidossa käytettävät määrät ovat niin pieniä, että niillä tuskin on vaikutusta.  

SLE:tä sairastavilla vaihdevuodet saattavat tulla tavallista aikaisemmin, ja osa kokee, että sairauden oireet helpottuvat vaihdevuosien aikana. Kaikille ei kuitenkaan näin käy.  

 

VAIHDEVUOSIOIREITA voi hillitä hormonihoidolla. Elimistön hiipuvaa omaa hormonituotantoa korvataan ulkoisilla valmisteilla. 

Tavallisin tapa toteuttaa hoito on syklinen. Se muistuttaa hedelmällisessä iässä olevan naisen kuukautiskiertoa. Estrogeenia käytetään jatkuvasti, keltarauhashormonia jaksoittain. Keltarauhashormoni saa aikaan kuukautisia muistuttavan vuodon, ja auttaa suojaamaan kohdun limakalvoa. Keltarauhashormonia ei tarvita, mikäli naiselta on poistettu kohtu. 

Hormonihoidon historia on lyhyt, mutta myrskyinen. Kun hoidot 1960-luvulla alkoivat yleistyä, käytettiin ensin turhan suuria hormonimääriä. 1980- ja 90-luvuilla sopiva taso oli jo löytynyt, ja hormonihoidon käyttö oli yleistä. 

“Niihin aikoihin moni lääkäri saattoi määrätä hoidon naiselta sen kummemmin kyselemättä”, Tiitinen sanoo. 

Sittemmin lääkärin ja potilaan roolit ovat muuttuneet, ja nykyään kaikkien lääkkeiden ja hormonien aloittamisesta kuuluu keskustella potilaan kanssa.  

Huonoon huutoon hormonihoito joutui vuonna 2002, kun suuren yhdysvaltalaisen Women’s Health Initiative -tutkimuksen tuloksia alettiin julkaista. Ne liittivät hormonit muun muassa lisääntyneeseen rintasyöpä- ja veritulppariskiin. Yhteys oli toki jo tunnettu aiemminkin. Tutkimuksessa käytetty, hevosen virtsasta tehty estrogeenivalmiste tosin eroaa monilta ominaisuuksiltaan Suomessa käytössä olevasta.  

Hormonihoidon käyttö lisää tutkitusti rintasyövän riskiä, siitä ei pääse mihinkään. Usein kuitenkin unohtuu, että se lisää riskiä huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa ylipaino tai alkoholin käyttö.  

Hormonihoidon aloittaminen vaatii hyötyjen ja haittojen punnitsemista. Nykytiedon valossa ehdottomia hyötyjä hoidosta on sydämen ja verisuonten terveydelle ja luiden kunnolle. Monet saavat siitä hyötyä myös uniongelmiin ja mielialan vaihteluihin, osa kokee myös nivelkipujen vähenevän.  

“Jos vaihdevuodet alkavat poikkeuksellisen aikaisin, lääkärinä tekisi mieli suositella hormonihoitoa. Edut ovat silloin niin suuret”, Tiitinen sanoo.  

Hoitojen aloittamista on pohdittava tarkkaan, jos itsellä tai lähisukulaisella on ollut rintasyöpä. 

On perimästä ja sattumasta kiinni, minkä ikäisenä vaihdevuodet alkavat. Myöhäiset vaihdevuodet lisäävät rintasyöpäriskiä aivan samoin kuin hormonihoitokin. On yhdentekevää, tuleeko estrogeeni omista munasarjoista vai purkista.  

 

NIVELRIKKO on yleinen vaiva, joka voi pahimmillaan tehdä liikkumisesta vaikeaa. Usein sanotaan, että nivelrikko voi pahentua vaihdevuosien yhteydessä. Varmaa tutkimustietoa ei tästäkään ole. Osa potilaista kuitenkin kokee hormonihoidon vähentävän nivelkipuja.  

“Potilaat puhuvat paljon siitä, että hoito helpottaa niveloireita. En tiedä, kuinka hyvin se pitää paikkansa, mutta en lähtisi potilaiden kokemusta epäilemään”, Tiitinen sanoo. 

Vaikutusmekanismi saattaa olla samankaltainen kuin glukokortikoideilla. Estrogeeni ja keltarauhashormoni voivat joskus sitoutua solussa samoihin reseptoreihin kuin tulehdusta hillitsevät glukokortikoidit. Hormonihoito saattaa siis hieman hillitä tulehdusta.  

“Oli mekanismi mikä tahansa, ihminen käyttää lihaksiaan enemmän, jos kipu vähenee. Silloin myös nivelet ovat joustavampia”, Tiitinen sanoo.  

Se tiedetään varmaksi, että estrogeeni vaikuttaa kivun kokemukseen. Kun estrogeenia on vähän, krooninen kipu koetaan voimakkaampana. Syitä ja mekanismeja tutkitaan parhaillaan.  

Vaihdevuodet_2

JYVÄSKYLÄN yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan, mitä tuki- ja liikuntaelimistölle tapahtuu vaihdevuosien aikana.  

”Lihasten ominaisuudet heikkenevät ja koko pienenee. Kehoon tulee entistä enemmän rasvaa, myös lihaksiin”, tutkimushanketta vetävä akatemiatutkija Eija Laakkonen kertoo.  

Tutkimuksessa seurataan vaihdevuosien luonnollista etenemistä. Osalla naisista vaihdevuodet ovat alkaneet vasta tutkimuksen aikana. Tällaiset pitkittäistutkimukset ovat harvinaisia. Tavallisesti tutkimuksissa vertaillaan keskenään eri vaiheessa olevien naisten ryhmiä, nyt pystyttiin seuraamaan samojen naisten tilannetta läpi vaihdevuosien.  

”Erityisesti nopea voimantuotto näyttää laskevan”, Laakkonen sanoo. 

Nopeaa voimantuottoa tarvitaan vähän kaikessa. Jos kävellessä horjahtaa, nopea voima auttaa korjaamaan asentoa. Sitä tarvitaan tuolista nousemiseen, tien yli kiiruhtamiseen, lätäkön yli hypähtämiseen. Tavalliseen arkeen. 

Vaihdevuosissa naiset eivät yleensä vielä itse huomaa, että voimantuotto on vähentynyt. Muutos onkin pieni, mutta näkyy selvästi Laakkosen ryhmän tekemissä ponnistusvoimatesteissä.  

Voiman vähenemiseen havahdutaan yleensä vasta myöhemmällä iällä, kun oma toimintakyky heikkenee. Siihen kannattaisi kuitenkin kiinnittää huomiota jo vaihdevuosivaiheessa. Mitä pidempään lihakset pysyvät hyvässä kunnossa, sen myöhempään toimintakyvyn heikkeneminen siirtyy.  

”Hyvä uutinen on, että aktiivisesti liikkuvilla voimantuotto laski vähemmän.” 

Liikunta on lihasten lisäksi tärkeää myös luiden terveydelle. Yleensä vahvojen lihasten seurana ovat vahvat luut. Varmasti ei tiedetä, kumpi on muna, kumpi kana.  

”Mitä isompi lihasmassa, sen paremmassa kunnossa luu on.” 

Luiden heikkenemiseltä ei vaihdevuosissa voi välttyä, mutta jos luut ovat lähtökohtaisesti vahvat, pieni heikkeneminen ei vielä aiheuta käytännön ongelmia. 

Luille parasta liikuntaa on sellainen, josta kuuluu töminää: hyppiminen ja nopeita käännöksiä sisältävät pallopelit. Jos kovia iskuja sisältävät lajit eivät omille nivelille sovi, myös tanssi eri muodoissaan suojaa luita.  

”Vaihdevuosien aikana ikääntymismuutokset kiihtyvät. Liikuntaa lisäämällä voi taklata muutoksia ja hidastaa omaa ikääntymistään”, Laakkonen sanoo.  

 

HORMONIHOITO näyttää olevan hyväksi myös naisen luille. Kun sen ja varsinaisen luulääkkeen tehoa vertailtiin, luulääke vahvisti enemmän itse luita. Murtumariski kuitenkin väheni yhtä paljon molemmilla hoidoilla.  

“Todennäköisesti estrogeenin käyttö paransi lihaskuntoa, mahdollisesti myös tasapainoa ja unen laatua. Nämä taas yhdessä vähensivät kaatumisista johtuvia murtumia”, professori Tiitinen sanoo.  

Hormonihoidon käyttäminen ei koskaan ole pakollista. Jos pärjää vaihdevuosioireidensa kanssa ongelmitta, kannattaa hormonit jättää apteekin hyllylle. Mikäli suvussa on paljon rintasyöpää, kuumat aallot sietää ehkä helpommin. 

Suurin osa naisista voi kuitenkin kokeilla hormonihoitoja ongelmitta. Alle kahden vuoden käyttö ei tutkitusti lisää syöpäriskiä.  

“Jo kolmessa kuukaudessa näkee, saako niistä helpotusta tai onko tullut jotakin haittoja.”  

Hormonien käytön voi lopettaa koska haluaa. Määriä ei tarvitse ennen lopetusta vähentää. Jos hoito on syklinen, kannattaa lopetus tehdä, kun kuukauden keltarauhashormoniannos loppuu.  

 

SE tiedetään, että hormonihoitoa käyttäneet naiset elävät keskimääräistä pidempään. Syyt voivat kuitenkin löytyä aivan muualta kuin hormonipurkista. 

“Hormonihoitoa käyttävät naiset käyvät jo reseptien uusimisenkin takia lääkärin tarkastuksissa säännöllisesti. Jos heillä on terveysongelmia, ne voivat löytyä tavallista aiemmin”, Aila Tiitinen arvioi. 

Myös se voi vaikuttaa, että hormonihoidon suhteen on itse oltava aloitteellinen. Sitä osaavat hakea ne naiset, jotka todennäköisesti muutenkin huolehtivat terveydestään.  

Tiitinen vinkkaa, että kun lääkäri kysyy lääkityksistä, kannattaa mainita myös käyttämänsä hormonit. 

“Naiset usein ajattelevat, etteivät ehkäisynä tai vaihdevuosissa käytettävät hormonit ole lääkkeitä, eivätkä lääkärit aina muista erikseen kysyä hormonien käytöstä”, Tiitinen sanoo.  

Vaihdevuosiin on pitkään liittynyt vähän häveliäisyyttä. Niistä ei ole aina kehdattu tai haluttu julkisesti huudella. Apua kannattaa kuitenkin hakea, jos oireet laskevat elämänlaatua.  

Moni luulee yhä, että vaihdevuosiongelmiin voi hakea apua vain gynekologilta. Tämä ei pidä paikkaansa.  

“Kaikki terveyskeskuslääkärit on koulutettu hoitamaan vaihdevuosioireita”, Tiitinen muistuttaa.  

 

ÄRSYTTÄÄ JA HIKOILUTTAA

Mitä mieltä vaihdevuosien vaikutuksista ovat naiset, joilla on omakohtaista kokemusta sekä niistä että reumasairauksista? Teimme asiasta pienen nettikyselyn, jota jaettiin Reumaliiton Facebook-sivulla. 

Kyselyyn vastasi reilut sata naista, joilla on jokin reuma- tai tuki- ja liikuntaelinsairaus. Lehden tekemä kysely on köykäinen lähde tutkimuksiin verrattuna, mutta kertoo vähän arjen kokemuksista.  

Kaikkein yleisimmäksi vaihdevuosiin liittyväksi vaivaksi vastaajat nostivat uniongelmat, joista oli kärsinyt liki neljä viidestä. Seuraavaksi eniten piinasivat hikoilupuuskat ja kuumat aallot. Ärtyisyydestä ja pahentuneista nivelongelmista kertoi reilut puolet. 

”Hikipuuskat olivat epämukavia ja häiritseviä. Vaikka hiukset ja meikki olivat kunnossa kotoa lähtiessä, kohta olo oli kuin uitetulla koiralla”, kuvailee yksi vastaaja.  

Selvää kyselyn perusteella on ainakin se, ettei vaihdevuosista yleensä puhuta reumalääkärin vastaanotolla. Vain viisi prosenttia vastaajista kertoi, että lääkäri oli ottanut vaihdevuodet puheeksi.  

Entä miten vaihdevuodet vaikuttivat sairauden kulkuun? Reilu kolmannes oli sitä mieltä, etteivät mitenkään. Muutamalla vastaajalla reumasairaus jopa helpottui niiden aikana.  

Yli puolet kuitenkin koki, että oma sairaus oli vaihdevuosien aikana pahentunut. Muutama oli kärsinyt vuotohäiriöistä, joiden selvittelyyn oli tarvittu niin reumatologia kuin gynekologiakin. 

”Hankala tietää mikä liittyy mihinkin. Vaihdevuosiin liittyvä ärtyneisyys paheni reumakipujen kanssa”, yksi vastaaja kuvaili. 

Joskus hoidolla päästiin hyvään lopputulokseen: ”Vaihdevuosioireet olivat pahimmillaan samaan aikaan kun nivelrikkoni. Myös masennus syveni. Osasin itse päätellä tämän "pyhän kolminaisuuden" ja tietoisesti hakeuduin keski-ikäisen naislääkärin vastaanotolle. Hän ymmärsi asian ja mietti kanssani ratkaisun, jolla kaikki kolme vaivaa saatiin kuriin. Ah, sitä elämänlaadun paranemista!” 

Tavallisempi kokemus oli kuitenkin tämä: ”Sietokyky kaikkeen on madaltunut! Ei jaksaisi kipuja ja väsyttää paljon.” 

TEKSTI: PIA LAINE
KUVITUS: ESA-PEKKA NIEMI

Lue Reuma-lehteä

Aiheeseen liittyvät uutiset ja blogit

9.1.2020
Tutuksi tullut reumahoitaja-chat jatkuu tiistai-iltaisin. 
17.12.2019
Vaskuliittien diagnosointi o
12.12.2019
Niskakipu on yleinen ja helposti toistuva vaiva, mutta siinä on harvoin kyse mistä
2.10.2019
Liikunta on avainasemassa osteoporoosin ehkäisyssä ja taudin etenemisen hidastamises