Tieto hoitosuunnitelmasta lisää tyytyväisyyttä hoitoon

5.10.2018

Reumapoliklinikoiden hoitoon ollaan yleensä tyytyväisiä, terveyskeskusten ei. Hoitosuunnitelma taas on monelle suuri tuntematon.

Reuma-lehti 3/2018

Yllättävän harva pitkäaikaissairas tuntee oman hoitosuunnitelmansa. Tämä selvisi reumasairauksien hoidon laatua koskevassa kyselyssä, johon vastasi touko-kesäkuussa 1 180 reumasairauksia sairastavaa suomalaista.

Reumaliiton kyselyyn vastanneista vain 29,5 prosenttia tunsi oman hoitosuunnitelmansa. He olivat lähes kaikilla mittareilla paljon muita vastaajia tyytyväisempiä hoitonsa laatuun ja suhtautuivat terveydenhuollon palveluihin varsin positiivisesti.

Selkeä tieto siitä, millaista hoitoa jatkossa suunnitellaan, olisi siis tehokas tapa lisätä tyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta hoitoon.

Railo reumapoliklinikan ja perusterveydenhuollon välillä

Kokemukset hoidon laadusta ovat vahvasti yhteydessä siihen, hoidettiinko vastaajan reumasairautta ensisijaisesti reumapoliklinikalla vai perusterveydenhuollossa.

Reumapolin asiakkaista kolme viidestä oli tyytyväisiä hoitoonsa kokonaisuudessaan, perusterveydenhuollossa vain yksi viidestä. Reumapolilla hoidetut arvioivat lääkärin osaavaksi ja ammattitaitoiseksi kaksi kertaa muita useammin.

Merkittäviä eroja oli myös siinä, kuinka helppoa oli päästä hoitoon. Perusterveydenhuollossa hoidetuista vastaajista yli puolella oli ongelmia päästä tarvittaessa lääkärin vastaanotolle, reumapoleilla hoidetuista vain neljänneksellä. Kyselyssä ei kysytty, oliko vastaajien reumasairaus aktiivinen vai remissiossa.

Mielenkiintoinen ero nousi esiin suhtautumisessa reumahoitajiin. Reumapolien asiakkaista suurin osa oli varsin tyytyväisiä sekä lääkäreihin että hoitajiin. Perusterveydenhuollossa kuitenkin reumahoitajat saivat selvästi lääkäreitä paremmat arviot niiltä vastaajilta, joilla ylipäätään oli kokemuksia reumahoitajista.

”Reumahoitaja on aivan upea. Hänen kauttaan pääsee akuuttitilanteessa lääkäriin. Muutenhan se on mahdotonta yleisessä terveydenhoidossa”, yksi vastaaja kirjoittaa.

Kysely paljastaa, että myös reumasairauksien hoidossa näkyy selvänä suomalaista terveydenhuoltoa vaivaava epätasaisuus. Erikoissairaanhoito on erinomaista, mutta perusterveydenhuollossa on potilaan näkökulmasta puutteita.

Avoimissa vastauksissa korostui se, että perusterveydenhuollossa hoidetut kokevat jäävänsä oman onnensa nojaan, jos reumasairauden oireet pahenevat. Erityisen huonoja kokemuksia oli heillä, joiden hoito oli hiljattain siirretty reumapolilta perusterveydenhuoltoon.

Monen diagnoosi viivästyy

Vastaajien kesken oli suuria eroja siinä, kuinka kauan ensimmäisten oireiden alkamisesta kesti reumasairauden diagnosointiin. Vajaa kolmannes oli saanut diagnoosin nopeasti eli enintään kuudessa kuukaudessa. Mahdollisimman varhainen diagnoosi on tärkeää tulehduksellisissa reumasairauksissa, jottei niveliin ehdi aiheutua pysyviä muutoksia ennen hoidon aloittamista.

Reumasairauden diagnosointi oli kuitenkin monella vastaajalla kestänyt jopa useita vuosia. Kuusi vuotta tai pidempään oli diagnoosia saanut odottaa reilu viidennes vastaajista.

Nopeasti diagnoosin saaneet olivat hoitoonsa paljon keskimääräistä tyytyväisempiä kaikilla kyselyn osa-alueilla. Suurista sairaanhoitopiireistä suhteellisesti eniten nopeasti diagnoosin saaneita vastaajia oli Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa.

Kyselyn perusteella miehillä vaikuttaa olevan hoidosta paremmat kokemukset kuin naisilla. Miehistä joka neljäs oli erittäin tyytyväinen hoitoonsa, naisista vain joka kuudes. Miesten osuus vastaajista oli kuitenkin pieni, sillä reumasairaudet ovat naisilla yleisempiä.

Tyytyväisimpiä olivat vastaajat, jotka kokivat saavansa tarpeeksi tietoa hoidostaan. He olivat kuitenkin vähemmistössä.

”Aika yksin tämän kanssa on ja joutuu etsimään ja suodattamaan tietoa, miettimään, mikä voisi toimia itsellä”, yksi vastaaja kirjoittaa.

 

Mikä hoitosuunnitelma?

Lain mukaan potilaan hoidon on oltava suunnitelmallista. Potilaalla on kiireettömässä hoidossa oikeus hoitosuunnitelmaan.

Hoitosuunnitelmassa on luettavissa diagnoosi, hoidon tarve ja tavoite, työnjako, hoidon toteutus ja keinot, seuranta ja arviointi sekä lääkitys. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii.

Lähde: Potilaan opas 

Hoitoon tyytyväisiä yhdistää moni asia

Reumahoidon laadussa on merkittäviä eroja hoitopaikan ja hoitoon pääsyn suhteen, selvisi Reumaliiton hoidon laatu 2018 -kyselyssä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka tyytyväisiä he ovat nykyiseen hoitoonsa kokonaisuudessa. Melko tai erittäin tyytyväisiä oli vastaajista 45 prosenttia, tyytymättömiä taas 31 prosenttia. Loput 24 prosenttia suhtautuivat väittämään neutraalisti.

Tyytyväisten ja tyytymättömien vastaajien kokemukset hoidon eri osa-alueista eroavat paljon toisistaan.

Kaavio hoitoon tyytyväisyydestä

 

Aiheeseen liittyvät uutiset ja blogit

30.11.2018
Yleiskuntoutus ei riitä, tarvitaan erityisosaamista  
23.11.2018
Kuluttajaparlamentti vaatii täysistunnossaan 20.11.2018:
23.11.2018
Soveltava Liikunta SoveLi ry:n ja SoveLi ry:n jäsenjärjestöt toivovat seuraavien kirjausten näkyv
16.11.2018
Reumaliiton verkkosivujen moniammatillisen tiimin chat palvelee jälleen marras-