Satu Marjakangas: Digitaidot ylläpitävät itsenäisyyttä ja omanarvontuntoa

21.12.2016

”Voitko vähän auttaa, ostin tän puhelimen tuolta puhelinkaupasta, enkä saa soitettua sillä mihinkään”, pyytää vanhempi mies minulta talvisella bussipysäkillä.

Hän kuuluu ehkä siihen digisyrjäytyneiden joukkoon, jotka eivät vielä osaa käyttää älypuhelimia eivätkä tietokoneita. Mitä vanhempaa ikäryhmää tarkastellaan, sitä vähemmän tietotekniikkaa käytetään. Yli 75-vuotiaista 300 000 ei käyttänyt Suomessa internetiä vuonna 2013 (Käkäte-hanke).

Yli 75-vuotiaista 300 000 ei käyttänyt Suomessa internetiä vuonna 2013.

”Mitä, kotihoitoko ei enää siivoa” – on tuttu huudahdus ikäihmiseltä, jonka toimintakyky on heikentynyt niin, että kodin siivous ei tahdo enää onnistua. Luonteva seuraava kysymys on, mistä niitä yksityisiä siivousfirmoja löytää. Niin, mistä? Nettitaitoiset etsivät haluamansa palvelut verkosta. Siellä voi rauhassa vertailla hintoja, tutustua palvelutuottajiin ja lukea muiden kokemuksia. Vaihtoehtoina nettiä taitamattomalle on kysyä tutuilta, etsiä tietoa lehdistä tai kotiin jaettavista mainoksista. Monen kodista löytyy vanhoja puhelinluetteloita, joiden tiedoista osa on vanhentunut, eikä uusia enää paineta.

Joskus tietotekniikan puute on myös rahakysymys. Junassa ravintolavaunussa todistan tapahtumaa, jossa iäkäs asiakas kertoo olevansa Veturi-asiakas, mutta hän ei saa annostaan alehintaan, koska hänellä ei ole älypuhelinta, johon hän olisi ladannut Veturi-korttinsa. Ikääntyvä voi joutua maksamaan 10 euroa siitä, että on käynyt maksattamassa laskunsa pankin tiskillä.

”En minä käy enää missään, on niin vaikeaa matkustaa bussilla tai junalla. Ei ole aikatauluja, eikä lippujakaan enää saa mistään eikä ohjeita, kun lipunmyyntipisteet on lopetettu,” kertoo vanha rouva, jonka suku asuu satojen kilometrien päässä.

Useat ikäihmiset kärsivät myös yksinäisyydestä. Lapset ja lapsen lapset asuvat kauempana, eivätkä pääse käymään niin usein kuin haluaisivat. Tapasin vasta yksinäisen ja toimintarajoitteisen vanhuksen, joka näytti lastenlastensa kuvia kirjahyllystään ja kertoi, että heillä ei ole aikaa juuri käydä. Yksikin oli Amerikoissa, eikä käynyt kuin kerran vuodessa. Samaan aikaan tuhannet ottavat ilmaisia Skype-yhteyksiä rakkaisiinsa niin usein kuin haluavat.

Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä tämän päivän Suomesta, jossa palvelut siirtyvät nopealla tahdilla verkkoon. Monet ikääntyneet ovat jääneet tästä kehityksestä jälkeen ja luovuttaneet. Mitä heikommaksi toimintakyky menee, sitä helpommin elämä kutistuu kotiin. Siinä vaiheessa perusnettitaidot mahdollistavat kotona asumisen. Kun kahdeksankymppinen näppäilee tabletistaan seuraavan viikon kauppalistan, hän päättää itse syömisistään. Kun hän maksaa laskunsa itse koneellaan, hän hallitsee omaa rahankäyttöään, ei kukaan muu.

Luovuttamisen sijaan lähdetään opettelemaan perustaitoja, jotka ylläpitävät itsenäisyyttä ja omanarvontuntoa.

ReSurf-hanke haluaa vastata tähän haasteeseen. Luovuttamisen sijaan lähdetään opettelemaan perustaitoja, jotka ylläpitävät ikääntyvän itsenäisyyttä ja omanarvontuntoa.

Reumaliitto haluaa haastaa tähän kaikki suomalaiset mukaan. Onko sinulla iäkäs äiti, isä, mummo, pappa tai naapurin rouva tai herra, joka tarvitsisi opastusta nettitaidoissa? Mitä jos auttaisimme ikääntyviä läheisiämme hankkimaan helppokäyttöisen älypuhelimen tai tabletin ja opettaisimme yhdessä heidät surffaamaan?

Jokamumminettiin-sivusto
ReSurf – esteetön ensikosketus nettiin -hanke

Satu Marjakangas
Kirjoittaja
Satu Marjakangas
Satu Marjakangas on ReSurf-hankkeen (2016-2018) koordinaattori.

Aiheeseen liittyvät uutiset ja blogit

14.3.2018
Reumaliiton Resurf-hankkeessa ilmenneiden tarpeiden pohjalta liitto lausui valtiovarainministeriö
25.10.2016
Reumaliitto haluaa innostaa senioreita sähköisten palvelujen käyttöön.