Satu Gustafsson: Järjestöjen rooli tunnistettava sote-uudistuksessa

6.3.2017

Suomen Reumaliiton synty ajoittuu sotien jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan. Perustamisen aikoihin toimintaa leimasivat vahva taistelu- ja yhteishenki. Liitto kehotti yhdistyksiä ”taistelemaan yhteistyöllä kasvavaa vihollista, reumaa, vastaan irrottautumalla henkilökohtaisen edun tavoittelusta” ja jäseniä ”puolustamaan kunniakasta paikkaansa reumarintamassa”.

Nuo kehotukset tuntuvat nyt varsin mahtipontisilta, mutta tarkemmin ajateltuna ne pitävät sisällään sen, mitä Reumaliitto ja sen jäsenyhdistykset edelleen tekevät ja toteuttavat. Olemme kautta vuosien edistäneet hyvinvointia ja tuottaneet toiminnoillamme yhteiskunnallista hyötyä. Liiton suurin voimavara on jäsenistö, erityisesti vapaaehtois- ja vertaistoimijat, jotka tunteja laskematta ylläpitävät ja kehittävät liiton toimintaa. Toiminta tarjoaa mahdollisuuden auttaa ja tulla autetuksi. Se osallistaa, lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyden kokemusta sekä antaa monelle tukea arjessa selviytymiseen ja jaksamiseen.

Liiton suurin voimavara on jäsenistö, erityisesti vapaaehtois- ja vertaistoimijat, jotka tunteja laskematta ylläpitävät ja kehittävät liiton toimintaa. 

Vuosi 2017 on Reumaliiton 70-vuotisjuhlavuosi, jota vietetään teemalla Mielekästä elämää. Se kiteyttää tavoitteen hyvästä elämänlaadusta reumaan ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sairastuneille ja sisältää liiton toiminnan, jonka tehtävä on tuon tavoitteen saavuttaminen.

Yhteiskunnallisella tasolla elämme keskellä myllerrystä.  Sote-ja maakuntauudistus etenee. Kuten tiedämme, uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia ja lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kannatettavia tavoitteita kaikki, mutta toistaiseksi sanoja paperilla.  

Toteutuvatko asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus ongelmitta? Lisäävätkö organisaatiomuutokset sittenkin kansalaisten eriarvoisuutta? Alistetaanko kansalais- ja järjestötoiminta markkinoille ja kilpailutukselle? Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa ei voi ostaa, tilata tai kilpailuttaa. Järjestöjen rooli pitää uudistuksessa tunnistaa. Kolmannelta sektorilta löytyy merkittävää ja hyödynnettävää lisäarvoa tuleville hyvinvointipalveluille. Järjestöissä on valtavat voimavarat, joita sote-ja maakuntauudistus tulee tarvitsemaan. Yhteistyömalleja ja palvelumuotoja tulee kehittää ja turvata toimintaedellytykset pitkäjänteiselle työskentelylle.

Kolmannelta sektorilta löytyy merkittävää ja hyödynnettävää lisäarvoa tuleville hyvinvointipalveluille.

Reumaliiton alkutaipaleella Suomesta alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota. Se on nyky-yhteiskuntamme perusta, ikään kuin sokkeli, joka on toistaiseksi säilynyt. 100-vuotias Suomi on yksi maailman parhaimmista ja turvallisimmista paikoista. Meidän tehtävämme on pitää se sellaisena toimimalla, vaikuttamalla ja vaalimalla elämän tärkeitä arvoja. Tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja inhimillisyys ovat hyvät arvot 70-vuotiaalle liitollemme ja ihan meille kaikille. Ne kuuluvat mielekkääseen elämään.

Satu Gustafsson
Kirjoittaja
Satu Gustafsson
Satu Gustafsson on Reumaliiton hallituksen puheenjohtaja.

Aiheeseen liittyvät uutiset ja blogit

19.10.2017
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
17.10.2017
Asiantuntijat ovat huolissaan uusien reumatologien koulutuksesta ja osaamisen pirsta
6.10.2017
Hallitus esittää muun muassa, että mikäli henkilö ei ole ollut 65 päivän aikana riittävästi työss
14.9.2017
Sosiaali- ja terveysministeriö                                                                   

Aiheeseen liittyvät tapahtumat

Helsinki
Suomen Reumaliiton edustajakokous pidetään Helsingissä, Aalto yliopiston Kauppakorkeakou
Helsinki
Tule opiskelemaan ja/tai kertaamaan kotisivujen tekoa yhdistyksellesi Helsinkiin!
Helsinki
Paikka: Vanha ylioppilastalo, Ma