Satu Gustafsson: Järjestöjen rooli tunnistettava sote-uudistuksessa

6.3.2017

Suomen Reumaliiton synty ajoittuu sotien jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan. Perustamisen aikoihin toimintaa leimasivat vahva taistelu- ja yhteishenki. Liitto kehotti yhdistyksiä ”taistelemaan yhteistyöllä kasvavaa vihollista, reumaa, vastaan irrottautumalla henkilökohtaisen edun tavoittelusta” ja jäseniä ”puolustamaan kunniakasta paikkaansa reumarintamassa”.

Nuo kehotukset tuntuvat nyt varsin mahtipontisilta, mutta tarkemmin ajateltuna ne pitävät sisällään sen, mitä Reumaliitto ja sen jäsenyhdistykset edelleen tekevät ja toteuttavat. Olemme kautta vuosien edistäneet hyvinvointia ja tuottaneet toiminnoillamme yhteiskunnallista hyötyä. Liiton suurin voimavara on jäsenistö, erityisesti vapaaehtois- ja vertaistoimijat, jotka tunteja laskematta ylläpitävät ja kehittävät liiton toimintaa. Toiminta tarjoaa mahdollisuuden auttaa ja tulla autetuksi. Se osallistaa, lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyden kokemusta sekä antaa monelle tukea arjessa selviytymiseen ja jaksamiseen.

Liiton suurin voimavara on jäsenistö, erityisesti vapaaehtois- ja vertaistoimijat, jotka tunteja laskematta ylläpitävät ja kehittävät liiton toimintaa. 

Vuosi 2017 on Reumaliiton 70-vuotisjuhlavuosi, jota vietetään teemalla Mielekästä elämää. Se kiteyttää tavoitteen hyvästä elämänlaadusta reumaan ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sairastuneille ja sisältää liiton toiminnan, jonka tehtävä on tuon tavoitteen saavuttaminen.

Yhteiskunnallisella tasolla elämme keskellä myllerrystä.  Sote-ja maakuntauudistus etenee. Kuten tiedämme, uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia ja lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kannatettavia tavoitteita kaikki, mutta toistaiseksi sanoja paperilla.  

Toteutuvatko asiakaslähtöisyys ja valinnanvapaus ongelmitta? Lisäävätkö organisaatiomuutokset sittenkin kansalaisten eriarvoisuutta? Alistetaanko kansalais- ja järjestötoiminta markkinoille ja kilpailutukselle? Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa ei voi ostaa, tilata tai kilpailuttaa. Järjestöjen rooli pitää uudistuksessa tunnistaa. Kolmannelta sektorilta löytyy merkittävää ja hyödynnettävää lisäarvoa tuleville hyvinvointipalveluille. Järjestöissä on valtavat voimavarat, joita sote-ja maakuntauudistus tulee tarvitsemaan. Yhteistyömalleja ja palvelumuotoja tulee kehittää ja turvata toimintaedellytykset pitkäjänteiselle työskentelylle.

Kolmannelta sektorilta löytyy merkittävää ja hyödynnettävää lisäarvoa tuleville hyvinvointipalveluille.

Reumaliiton alkutaipaleella Suomesta alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota. Se on nyky-yhteiskuntamme perusta, ikään kuin sokkeli, joka on toistaiseksi säilynyt. 100-vuotias Suomi on yksi maailman parhaimmista ja turvallisimmista paikoista. Meidän tehtävämme on pitää se sellaisena toimimalla, vaikuttamalla ja vaalimalla elämän tärkeitä arvoja. Tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja inhimillisyys ovat hyvät arvot 70-vuotiaalle liitollemme ja ihan meille kaikille. Ne kuuluvat mielekkääseen elämään.

Satu Gustafsson
Kirjoittaja
Satu Gustafsson
Satu Gustafsson on Reumaliiton hallituksen puheenjohtaja.

Aiheeseen liittyvät uutiset ja blogit

3.5.2021
Sairaanhoitajille suunnattu koulutus toteutetaan Reumaliiton ja Tampereen ammattikor
14.4.2021
Hallituksen kehysriihi eli neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025 järjest
26.1.2021
Reumasairauksien koordinaatiokeskus sekä Suomen Reumatologinen Yhdistys ovat tehneet
22.1.2021
Uusi vuosi tuo mukanaan hyviä uutisia.

Aiheeseen liittyvät tapahtumat

Verkkotapahtuma
Tervetuloa virtuaalisille kuntavaalikahveille ma 17.5. klo 17.00-18.30!
Verkkotapahtuma
Reumaliitto kannustaa koko reumayhteisön käynnistämään syksyn toimintakauden kävelyretkillä!
Verkkotapahtuma
Kiinnostaako sinua ihmisten hyvinvointi?
Verkkotapahtuma
Oletko mukana yhdistystoiminnassa?