Reumaviikon avajaispuhe, Keijo Tauriainen: Kuntoutuksen vastuunjakoa selkeytettävä

7.10.2011

Kuntoutuksen vastuunjakoa selkeytettävä

Hyvä juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja, hyvät juhlavieraat, hyvät naiset ja miehet!

Elämme muutosten aikaa. Euron ympärillä kuohuu ja talouden pelätään syöksyvän taantumaan. Globaalissa taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Suomessa uusi hallitus on aloittanut työnsä hallitusohjelmansa pohjalta. Tämänhetkisten tietojen mukaan kuntakenttää uudistetaan merkittävästi. Uudistuksen keskiössä ovat vahvat peruskunnat. Tässä yhteydessä myös palvelurakenteet käydään läpi.

Pitkäaikaissairaan kannalta tärkeä asia on, kuinka terveyspalvelut organisoidaan. Suomen Reumaliiton vuoden 2012 toimintateemaksi on suunniteltu Terveydenhuoltolaki käytäntöön. Uusi terveydenhuoltolaki sisältää paljon myönteisiä asioita, joita Suomen Reumaliittokin on monien vuosien ajan painottanut. Näistä ovat hyviä esimerkkejä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen ja potilaan oikeus valita itse hoitopaikkansa.

Reumaliitto näkee tärkeänä, että kuntoutusjärjestelmän vastuunjakoa selkeytetään. Asiakkaan kuntoutustarpeen kartoituksen pohjalta on laadittava yksilöllinen kuntoutussuunnitelma ja hänelle annettava viivytyksettä määräajassa tarvittava kuntoutus siten, että rahoittajat ratkaisevat keskenään kustannusvastuukysymykset. Nyt on liian usein tilanne, että kuntoutusta tarvitseva asiakas on pompoteltavana eri järjestelmien välillä. Kuntoutuksen järjestäjiä maassamme ovat tällä hetkellä terveydenhuolto, vammaispalvelut, sosiaalihuolto, Kela, tapaturma- ja liikennevakuutus, työeläkejärjestelmä, työhallinto ja Valtiokonttori.

Hallituskaudella ratkaistavia erityiskysymyksiä ovat lastenreumaa sairastavien nuorten ammatillisen kuntoutuksen yläikäraja nostaminen 29 vuoteen nykyisestä 25 vuodesta, ennen leikkausta annettavan kuntoutuksen vastuun määrittely kuin myös leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen rahoitusvastuun ja keston määrittely. Suomen Reumaliitto on usean vuoden ajan vaatinut yli 65-vuotiaiden Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen turvaamista nostamalla yläikäraja 68 vuoteen asti.

Suomen Reumaliiton keskeisiä edunvalvonta-asioita ovat olleet toimivat hoitoketjut, hoidon porrastus ja hoitosuhteen jatkuvuus. Rohkaisevia esimerkkejä hyvästä kehityssuunasta on ilmaantunut. Joillakin terveysasemilla toimii jo reumaan perehtynyt lääkäri. Lääkäri-hoitaja -työparimallia ollaan ottamassa käyttöön, samoin listautumismallia. Pitkäaikaissairaan kannalta pysyvä ja tuttu hoitosuhde luo turvallisuutta ja jatkuvuutta. Turvallinen sairastaminen on Suomen Reumaliiton kuluvan vuoden toimintateema. Hyvä hoito ja kuntoutus oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ei voisi olla ajankohtaisempi kuin se nyt on.

Hyvät kuulijat!

Kuluvan vuoden vuositeemanaan Reumaliitto korostaa turvallista sairastamista. Reumaliitto yhdistyksineen tuo esiin, että reuma- ja tule-sairaan on turvallista sairastaa kun sairas saa ajoissa hänelle kuuluvat palvelut.

Tahdomme, että perheet voivat hyvin tule-sairauksista huolimatta, ihmiset voivat sairastaa turvallisesti ja elää vahvasti omalla tavallaan. Tämä edellyttää, että terveydenhuollon hoitopolut toimivat. Vuosi sitten annetulla asetuksella keskitettiin reumasairauksien erityisen vaativat toimenpiteet. Suomen Reumaliitto seuraa reumahoidon toimivuutta ja tekee viranomaisten kanssa yhteistyötä reumahoidon murroksessa.

Suomen Reumaliiton tuore reumasairaille tekemä kysely osoittaa, että reumatologin tai reumahoitajan vastaanotolle pääsyssä on alueellisia eroja. Potilailla on tiedon puutetta oman hoitonsa järjestelyistä, mikä vaikeuttaa potilaan osallistumista omaan hoitoonsa. Reumaliiton vaatimaan suunnitelmatakuuseen kuuluu, että jokaista potilasta neuvotaan yksilöllisesti ja hänelle laaditaan tarvittavat hoito- ja kuntoutussuunnitelmat. Vain näin potilaalla on mahdollisuus osallistua ja sitoutua täysipainoisesti oman hoitonsa toteutukseen.

Reumaliitto korostaa, että potilaalle ja asiakkaalle pitää antaa palvelut ja tuet määräaikoja noudattaen asuinpaikasta riippumatta. Hoito ei voi toteutua, jos julkisen terveydenhuollon palveluksessa ei ole tai virkoihin ei saada riittävästi reumatologeja ja reumahoitajia. Siksi Reumaliitto tekee yhteistyötä alan ammattilaisten kanssa mm. lisätäkseen alan houkuttelevuutta erikoistuvien opiskelijoiden keskuudessa. Osana tätä työtä liitto on keväällä jakanut merkittävän tutkimusapurahasumman reumatologiseen tutkimustyöhön.

Toinen korostuksemme vuositeemassamme kuuluu: reuma- ja tule-sairaan on turvallista sairastaa, kun sairastuneen rahat riittävät elämiseen. Jotta pitkäaikaissairas voi keskittyä itsensä hoitamiseen, pitää hänen toimeentulonsa olla turvattu. Tosiasia on, että pitkäaikaissairaus köyhdyttää ja taloushuolet kuormittavat jo muutenkin raskasta tilannetta.

Reumaliitto vaatii, että vähimmäisetuuksilla elävien toimeentuloa parannetaan ja pitkäaikaissairaille kasaantuvia suuria asiakasmaksuja vähennetään yhdistämällä maksukatot. Sairastuneen rahojen pitää riittää elämiseen terveydenhuoltokuluista tinkimättä.

Kolmanneksi korostamme, että reuma- ja tule-sairaan on turvallista sairastaa, kun yhdistys tarjoaa inhimillisen tuen. Kuluva vuosi on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, jolla halutaan korostaa vapaan kansalaistoiminnan merkitystä. Tavoitteena on nostaa esiin vapaaehtoistoiminnan monipuolisuus ja merkitys ihmisille, yhteiskunnalle sekä kansalaisvaikuttamiselle.

Meille on tuttua, että sairastuessaan ihminen käy läpi kriisin vaiheet. Silloin hän tarvitsee tiedon lisäksi myös tukea ja ymmärrystä. Suomen Reumaliiton jäsenyhdistyksissä saman kokeneet tukevat toisiaan ja auttavat suhtautumaan sairauden vaiheisiin. Yhdistykset tarjoavat vertaisliikuntaryhmiä kunnon ylläpitoon. Ne järjestävät hauskoja retkiä ja muuta mielen virkistystä yhteiseksi iloksi.

Psykosomatiikan ja terveyden tutkija Markku T. Hyypän mukaan terveyttä edistävä yhteisöllisyys on väestön eikä yksilön ominaisuus. Elinikää lisää me-henki eli johonkin kuulumisen tunne. Harrastaminen ja puuhastelu yhdessä muiden kanssa luovat tätä tunnetta. Harrastamisen pitää olla vapaa-ajalla tapahtuvaa, vapaaehtoista, luottamuksesta syntyvää vuorovaikutusta, Hyyppä määrittää.

Me Suomen Reumaliitossa luomme yhteisöllisyyttä, jonka turvin jäsenemme selviytyvät arjestaan. Retkien, kerhojen, liikuntatilaisuuksien ja yhteisten tempausten järjestelyt ovat vanhaa talkootyötä, jota juhlallisesti nykyisin kutsutaan vapaaehtoistoiminnaksi. Sitä tehdään runsaasti valtakunnallisen Reumaliiton piirissä, eivätkä osallistujat aina välttämättä edes miellä itseään vapaaehtoistoimijoiksi.

Suomen Reumaliitto tekee parhaillaan yhdistyskyselyä vapaaehtoistoiminnan määrästä. Saatujen vastausten mukaan toiminnassa on mukana tuhansia vapaaehtoisia ja heidän työtuntejaan on yhteensä kymmeniä tuhansia. Vastaava kysely tehtiin kymmenen vuotta sitten. Silloin vapaaehtoisten tekemä työ kattoi yhteensä 130 henkilötyövuotta. Vähintään samaan mittaan yltää nykyinenkin toiminnan määrä. Suomessa on ainutlaatuinen vapaaehtoistyön perinne ja suomalaiset ovat tunnetusti yhdistyshullua kansaa. Kolmas sektori ja vapaaehtoistoimijat - kuten reumaväkikin on - muodostavat merkittävän osan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa!

Tänä vuonna haluamme Reumaliiton piirissä erityisesti kiittää omia vapaaehtoistoimijoitamme, joiden varaan koko kansalaistoimintamme rakentuu. Mukana toimiessaan yhdistysjäsen sekä antaa että saa ja tästä kokonaisuudesta rakentuu se yhteisöllisyys, joka kannattaa jäseniämme. Siksi haluamme pitää ovia auki ja tarjota tätä yhdistystyön antia myös uusille tulijoille.

Tahdomme, että kaikki kiinnostuneet löytävät Reumaliiton jäsenyhdistysten vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet. Liitto yhdistyksineen tukee vuorovaikutteisesti reuma- ja muita tule- sairaita ja heidän läheisiään.

Hyvät kuulijat!

Reumaviikkoa vietetään Reumaliiton yli 60-vuotisen perinteen mukaan lokakuun toinen sunnuntai alkavalla viikolla. Tämä viikko on jäsenyhdistystemme yhteinen toiminnan viikko, jonka avaamme tänään tässä pääjuhlassa.

Maailman reumapäivää vietetään 12. lokakuuta. Maailman reumapäivän taustalla on eurooppalainen reumajärjestöjen yhteistyöelin EULAR, joka edustaa eurooppalaisia reuma- ja tule-sairaita, tules-ammattilaisia ja reuma-alan tiedeyhteisöjä. EULARin jäsenjärjestöt kannustavat tänä vuonna Maailman reumapäivänä jäseniään ja kansalaisia kohentamaan vointiaan liikkumalla aktiivisesti ja pitämään siten tuki- ja liikuntaelintensä kuntoa yllä. Suomen Reumaliiton jäsenyhdistyksissä liikunta on muuten suosituin toimintamuoto ja liikuntaryhmien kautta tulee uusia jäseniä toimintaan mukaan. Yhdistysten liikuntaryhmistä löytyy paljon vaihtoehtoja. Maailman reumapäivän aiheena on Move to Improve, suomeksi käytämme muotoa Pysy liikkeessä, joka korostaa liikunnan ja aktiivisuuden merkitystä reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairaille.

Hyvät juhlavieraat!

Kuluva vuosi on ollut Reumaliitossa suurta toimeliaisuuden aikaa talouden vakauttamisesta huolimatta. Edunvalvonta ja järjestötyö ovat toiminnan ydin. Niinpä näille sektoreille on siirretty lisää henkilöstöresursseja hallinnollisista tehtävistä. Tavoitteena on, että voimme jatkossa palvella entistä paremmin yhdistysten tarpeita alueellisesti tasapuolisemmin esimerkiksi vaikuttamistyössä ja kuntayhteistyössä. Pyörät pyörimään -aluetapahtumia on pidetty ympäri Suomen ja liiton luottamus- ja toimihenkilöjohto on jalkautunut yhdistysväen pariin. Reumaliitto on ollut mukana SuomiMies seikkailee- rekkakiertueella Tule-huoltamopisteellään. Reumaliitto on myös tiivistänyt kuluvan vuoden aikana yhteistyösuhteitaan muihin tule-alan järjestöihin. Yhteistyö on tärkeää, sillä tuki- ja liikuntaelinvaivat koskettavat monia suomalaisia.

Reumaliiton aluetoiminta sai uutta puhtia, kun liittoon perustettiin aluetoimikunnat. Ne ovat nyt toimineet ensimmäisen kolmivuotiskauden ja parhaillaan ollaan valitsemassa uusia toimikuntia seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2012-2014. Aluetoimikunnat ovat tiivistäneet yhdistysten välistä yhteistyötä ja vertaistukea. Aluetoimikunnat ovat toimineet myös oman alueensa edunvalvonnan ”äänitorvina” tuoden esiin oman toiminta-alueensa hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä haasteita esiin. Aluetoimikunnat ovat organisoineet yhteisiä koulutuksia ja yhdistysväen kokoontumisia. Aluetoimikunnilla on ollut tärkeä rooli myös voimaannuttajana. Kun jonkin jäsenyhdistyksen toiminta on ollut hiipumassa, niin aluetoimikunnan rooli on ollut tukea ja etsiä mahdollisuuksia jatkaa toimintaa jossain muodossa.

Hyvät juhlavieraat!

Forssan Reumayhdistys ry. perustettiin 24.11.1951. Vuoden 2008 alusta yhdistyksen nimi muutettiin Forssan seudun Reuma-Tules ry:ksi. Yhdistyksellä on nykyisellään 767 jäsentä.

Tutustuttuani yhdistyksen historiikkiin, voin todeta iloisena, että yhdistyksen toiminta on ollut läpi vuosien todella vireää. Yksi leimaa antava piirre löytyy myös: toiminta on ollut yhteistyöhakuista, koska oivallus on, että verkostoitumalla ja yhteistyökumppaneita hakemalla saadaan aikaiseksi enemmän. Forssan yhdistyksen perinteet ovat vankat ja työ vireää. Elinvoimaisen yhdistyksen vahvuutta on, että yhdistys ei halua jäädä toiminnassaan paikoilleen, vaan etsii avoimesti uudistumista ja uusia työmuotoja. Vireillä on mm. nuorisojaoston perustaminen.

Juhliva yhdistys on antanut osaamistaan vuosien varrella myös Reumaliiton luottamustehtäviin. Yhdistyksen puheenjohtaja Ritva Aho toimii tällä hetkellä liiton valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Me, jotka Ritvan tunnemme, tiedämme, että hän tuo aina keskusteluun ja päätöksentekoon rakentavan ja uutta ideoivan näkökulman. Kiitos Ritva arvokkaasta työstäsi reumaväen hyväksi.

Minulla on ilo ja kunnia onnitella Reumaliiton puolesta Forssan seudun Reuma-Tules ry:tä sen merkkipäivän johdosta. Lämmin kiitos kaikille niille, jotka ovat yhdistyksessä vuosien varrella toimineet ja antaneet omaa aikaansa yhteiseksi hyväksi. Olkoon tulevatkin vuodet menestyksekkäät.

Avaan samalla valtakunnallisen reumaviikon ja toivotan kaikille antoisia hetkiä tiedon, yhdessäolon ja vertaistuen merkeissä!