Reumaliitto selvitti: Hoitosuunnitelma on tärkeä, mutta monelle tuntematon

9.10.2018

Yllättävän harva pitkäaikaissairas tuntee oman hoitosuunnitelmansa. Tämä selvisi reumahoidon laatua koskevassa kyselyssä, johon vastasi 1 180 reumasairauksia sairastavaa suomalaista.

Suurin osa reumasairauksia sairastavista ei tunne omaa hoitosuunnitelmaansa, selvisi Reumaliiton kyselystä, johon vastasi 1 180 suomalaista.

Vain 30 prosenttia vastaajista tunsi oman hoitosuunnitelmansa, eli tiesi miten heidän reumasairauttaan hoidetaan jatkossa. Lain mukaan potilaalla on kiireettömässä hoidossa oikeus hoitosuunnitelmaan.

Hoitosuunnitelmansa tuntevat vastaajat olivat paljon muita vastaajia tyytyväisempiä hoitoonsa kokonaisuudessaan. Heistä erittäin tai melko tyytyväisiä oli 72 prosenttia, muista vastaajista vain 33 prosenttia.

Kaavio Reumahoidon laatu -kyselyn keskeisistä tuloksista

Vastaajia pyydettiin arvioimaan viimeisintä käyntiään reumasairauttaan hoitavan lääkärin luona eri väittämien avulla. Niissä kysyttiin vastaajien mielipidettä muun muassa lääkärin ammattitaidosta sekä potilaan näkemysten huomioimisesta hoitopäätöksiä tehtäessä. Hoitosuunnitelmansa tuntevat vastaajat olivat merkittävästi muita tyytyväisempiä.

Suurin ero vastauksissa nousi esiin väittämässä ”Sain selkeästi ja riittävästi tietoa hoidostani jatkossa”. Hoitosuunnitelmansa tuntevista vastaajista samaa mieltä oli 77 prosenttia, muista 33 prosenttia.

Ylipäätään tyytyväisimpiä olivat vastaajat, jotka kokivat saavansa tarpeeksi tietoa hoidostaan. He olivat kuitenkin vähemmistönä.

”Hoitosuunnitelman tunteminen sitouttaa hoitoon ja edistää hoidon onnistumista. Etenkin pitkäaikaissairaille hoitosuunnitelma on tärkeä”, sanoo Reumaliiton toimitusjohtaja Maria Ekroth.

”Tulehduksellisissa reumasairauksissa oikea-aikainen, onnistunut hoito lisää mahdollisuuksia ehkäistä pysyviä nivelvaurioita”, Ekroth jatkaa.

Railo perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä

Kysely paljastaa, että myös reumasairauksien hoidossa näkyy suomalaista terveydenhuoltoa vaivaava epätasaisuus. Erikoissairaanhoito on erinomaista, mutta perusterveydenhuollossa on potilaan näkökulmasta puutteita.

Erikoissairaanhoidon asiakkaista kolme viidestä oli tyytyväisiä hoitoonsa kokonaisuudessaan, perusterveydenhuollossa vain yksi viidestä. Monin paikoin perusterveydenhuollossa ei ole lainkaan reumaan perehtyneitä lääkäreitä tai hoitajia.

Merkittäviä eroja kyselyssä oli myös hoitoon pääsyssä. Perusterveydenhuollossa hoidetuista vastaajista yli puolella oli ongelmia päästä tarvittaessa lääkärin vastaanotolle, reumapoliklinikoilla hoidetuista vain neljänneksellä. Alueelliset ja kuntakohtaiset erot olivat suuria.

Tyypillisesti reumasairautta sairastavan hoito siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon vastuulle, jos reumasairauteen liittyvät tulehdukset on saatu kuriin ja hoito vakaaksi. Reumasairauksista ei nykytiedon mukaan voi parantua ja monilla hoito jatkuu läpi koko elämän.

Kyselyn avoimissa vastauksissa korostui, että perusterveydenhuollossa hoidetut kokevat jäävänsä oman onnensa nojaan, jos reumasairauden oireet pahenevat.

Kyselyn tulokset osoittavat, että selkeä tieto hoitosuunnitelmasta vähentää potilaan epätietoisuutta ja lisää hoitomyönteisyyttä.

 

Aiheeseen liittyvät uutiset ja blogit

30.11.2018
Yleiskuntoutus ei riitä, tarvitaan erityisosaamista  
23.11.2018
Kuluttajaparlamentti vaatii täysistunnossaan 20.11.2018:
23.11.2018
Soveltava Liikunta SoveLi ry:n ja SoveLi ry:n jäsenjärjestöt toivovat seuraavien kirjausten näkyv
16.11.2018
Reumaliiton verkkosivujen moniammatillisen tiimin chat palvelee jälleen marras-