Suurin osa saa työpaikalla ymmärrystä, jos tuki- ja liikuntaelinoireet vaikeuttavat työtä, kertoo Reumaliiton kartoitus. Yli miljoona työikäistä kärsii tuki- ja liikuntaelinoireista.
Valtakunnallisen Reumaviikon 8.-15.10. teema on tänä vuonna työelämä. Reumaliitto muistuttaa kampanjallaan, että tuki- ja liikuntaelinoireet ja -sairaudet eivät aina näy ulospäin, mutta pienillä teoilla ja suhtautumisella on työpaikoilla suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin.
Huilunsoitonopettajan työssä väsyvät jalat, bitumieristäjän pitää varoa kaltevilla katoilla kulkemista. Tuki- ja liikuntaelinoireet heijastuvat eri töihin eri tavoin.
Suurin osa tule-oireista kärsivistä, 86 prosenttia, on kertonut vaivoistaan työpaikalla. Pääosin työyhteisöissä on suhtauduttu tietoon hyvin. Tämä selvisi Suomen Reumaliiton työhyvinvointikyselystä, johon vastasi elo-syyskuussa 893 ihmistä.
Suurin osa vastaajista työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Seuraavaksi eniten vastauksia tuli teollisuudessa työskenteleviltä. Lähes puolet oli ollut nykyisessä työpaikassaan yli kymmenen vuotta. Yleisin diagnoosi oli nivelrikko. Se oli joka kuudennella vastaajista.
Työyhteisön tuella suuri merkitys
Työyhteisön reaktiot vaihtelivat laidasta laitaan. Suurimman osan tieto oli otettu vastaan hyvin, mutta toinenkin ääripää löytyi. Pahimmillaan tieto sairaudesta oli johtanut työsuhteen päättymiseen.
Työkavereiden reaktioita kuvailtiin usein ymmärtäväisiksi, asiallisiksi ja myötätuntoisiksi. ”Hyvin ovat suhtautuneet, paremmin kuin oletin”, kertoo yksi vastaaja. ”Hyvin, ollaan sen ikäisiä että monilla on vaikka mitä vaivoja”, sanoo toinen.
Moni vastaaja kertoo myös työkavereiden auttavan aivan omatoimisesti. Lastenhoitaja kertoo: ”Työkaverit kanniskelevat pieniä lapsia itseäni enemmän ja ymmärtävät, jos tarvitsen lepohetken kesken ulkoilun.”
Terveydenhuollossa asiakkaiden siirrot ja nostamiset ovat usein fyysisesti raskain osa työstä. ”Työkaverit tarjoutuvat asiakkaiden siirtoihin ja nostoihin puolestani.”
Kaikki eivät kuitenkaan koe oireista kertomista turvalliseksi. Noin kymmenesosa sairaudestaan kertoneista kuvaili työkavereiden reaktioita joko kielteisiksi tai vähätteleviksi.
Joka seitsemäs vastaaja ei ollut kertonut oireistaan työkavereilleen. Tavallisimmat syyt olivat joko yksintyöskentely tai halu olla kertomatta. Osa ei pitänyt kertomista tarpeellisena vähäisten oireiden takia, osa taas ei halunnut valittaa. Myös kielteisiä seurauksia pelättiin. ”Nykyiselle työnantajalle en ole uskaltanut kertoa sairaudestani, pelkään että työni eivät jatkuisi.”
Viisi keinoa terveempään työelämään
Moni on etsinyt itse tapoja, joilla helpottaa työn tekemistä tuki- ja liikuntaelinoireiden kanssa. Myös työnantajan puolesta on tehty helpotuksia.
1. Kerro reilusti
Moni vastaaja saa itselleen vaikeissa asioissa apua työkavereiltaan. Kynnys avun pyytämiseen ja vastaanottamiseen tuntuu alussa silti olevan korkea. Omassa terveydentilassa tapahtuvista muutoksista kannattaa kertoa reilusti ääneen, mikäli se työyhteisössä on mahdollista. Moni vastaaja kertoo olleensa yllättynyt siitä, kuinka asiallisesti tieto on otettu vastaan. Muiden on helpompi ymmärtää, miksi yhden työntekijän töitä helpotetaan, jos helpotusten syystä puhutaan avoimesti. Myös oma asenne vaikuttaa siihen, miten työkaverit suhtautuvat.
2. Järkevät työvuorot
Vuorotyössä olevien työntekijöiden oloja parantaa se, jos voi itse vaikuttaa työvuorojen suunnitteluun. Yksi vastaajista kiittelee työvuoroautonomiaa, joka sallii hänen suunnitella työvuoronsa kaatuvana listana eli siten, että aamuvuoron jälkeen tulee iltavuoro, iltavuoron jälkeen vapaavuoro. Vapaapäivien sopiva jaksotus auttaa pitämään työkykyä yllä. Moni hoitotyöläinen myös suosii yövuoroja, sillä niissä nostelua on vähemmän.
3. Sähköä pöytään, tuoliksi satula
Yksi eniten mainintoja saanut työssä jaksamista parantava väline on sähköpöytä. Moni toimistotyötä tekevä vastaaja kiittelee sen vähentäneen oireita ja sairauspoissaoloja. Muita toimistoväen suosikkeja ovat satulatuoli ja muut omille mitoille sopivaksi säädettävissä olevat työtuolit.
4. Apuvälineet työn mukaan
Fyysisesti raskas työ vaatii kunnolliset apuvälineet. Sosiaali- ja terveysalalla etenkin asiakkaiden nostamiset ja siirtämiset ovat riskitilanteita. Ne saattavat pahentaa jo olemassa olevia tuki- ja liikuntaelinvammoja tai aiheuttaa uusia. Riskejä voi vähentää parityöskentelyllä tai käyttämällä siirroissa apuna nostolaitteita. Kiireisessä työssä on tärkeää, että apuvälineet ovat käden ulottuvilla oikeaan aikaan ja että niitä on tarpeeksi.
5. Jumppaa ja humppaa
Itselle sopiva liikkuminen on yksi tärkeimmistä tavoista pitää toimintakykyä yllä. Moni vastaaja on saanut työpaikaltaan tukea liikunnan harrastamiseen sekä välineitä, joiden avulla voi päivän mittaan vaikkapa venytellä omassa työpisteessä. Kaikkien tilanne ei ole yhtä hyvä, mutta heistäkin moni on pitänyt hyvänä ajatuksena hankkia itse omaa työhyvinvointia edistäviä välineitä ja palveluita.
Lisää keinoja löytyy juuri avautuneelta sivustolta osoitteessa reumaliitto.fi/tyo. Sivustolta löytyy tietoa tuki- ja liikuntaelinoireista ja tarinoita siitä, miten tavalliset suomalaiset pärjäävät töissä esimerkiksi selkärankareuman ja nivelrikon kanssa.