Tule-sairauksien Kela-kuntoutus kannattaa
Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahat supistuvat vuodesta 2015. Säästö on vuositasolla 12,4 miljoonaa euroa, josta 9,5 miljoonaa euroa kohdistuu vakiintuneeseen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Säästöt vähentävät harkinnanvaraisen kuntoutuksen aikuisten sekä lasten ja nuorten reuma- ja tuleslinjan kuntoutusta.
Huomioitavaa päätöksentekoon
Suomen Reumaliitto esittää, ettei reuma- ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairaiden (tule) Kela-kuntoutusta vähennetä, sillä tule-sairaiden toimintakyvyn säilyminen on keskeinen kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste.
Tule-sairaudet ovat nykyisellään toiseksi suurin kuntoutettavien ryhmä Kelassa, mielenterveysongelmien jälkeen. Reumaliiton mielestä Kelan kannattaa panostaa jatkossakin tule-kuntoutukseen.
Määrärahojen supistumisesta johtuvia leikkauksia tehtäessä tulee myös ottaa huomioon, että sairastavat todella tarvitsevat Kelan kuntoutusta toiminta- ja työkykynsä ylläpitämiseksi. Fibromyalgian kuntoutusta ei tule lopettaa. On myös tärkeää varmistaa, että kuntoutus on laadukasta.
Kuntoutus maksaa itsensä takaisin
Tule-sairaudet ovat Suomessa toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen (Findikaattori). Suomessa maksettiin 1,38 miljoonalle hengelle Kela-korvauksia tule-sairauksiin tai vaivoihin vuonna 2013 (Suomen lääketilasto). Kyse on isosta ryhmästä ja kustannuksista yhteiskunnalle. Laadukkaalla, järjestelmällisellä sekä oikein ajoitetulla kuntoutuksella kyetään vähentämään kalliita sairauslomia ja työkyvyttömyyttä.
Kuntoutus ylläpitää työ- ja toimintakykyä, elämänlaatua sekä turvaa hoidon onnistumisen. Useille tule-sairaille Kelan kuntoutus on arjessa ja sairauden kanssa selviytymisen kannalta oleellista.
Varhain aloitetulla kuntoutuksella voidaan parhaimmillaan ehkäistä tuki- ja liikuntaelimistön oireiden kroonistuminen sekä sairauden tai vaivan paheneminen, nopeuttaa parantumista ja pidentää työssäjaksamista.
Kuntoutus tulisikin nähdä sijoituksena, joka maksaa itsensä takaisin vähentyneinä kustannuksina muualla terveys- ja sosiaalihuollossa sekä työkyvyttömyyskustannuksissa. Se on oleellinen osa työurien pidentämistä ja kotona asumisen tukemista.
Fibromyalgiakursseja ei saa lopettaa
Saamamme tiedon mukaan Kela lopettaa fibromyalgiaa sairastavien kuntoutuksen kokonaan. Tämä on lyhytnäköistä, sillä kuntoutuskurssit ovat fibromyalgiaa sairastavien työ- ja toimintakyvyn kannalta hyvin tärkeitä.
Fibromyalgiaa sairastavat kertovat, että sopeutumisvalmennuskursseilla saa tietoa sairaudesta ja sen kanssa pärjäämisestä, kartoitetaan kunto ja suunnitellaan sopivaa liikuntaa henkilökohtaisesti. Apua on ollut myös rentoutusharjoituksista ja vertaistuesta. Tämä kaikki tukee fibromyalgiaa sairastavien sopeutumista elämään pitkäaikaisen ja kivuliaan sairauden kanssa sekä tukee työkykyä.
Kela toteaa, että fibromyalgiaa sairastavien kuntoutus on muita sairausryhmiä helpommin järjestettävissä terveydenhuollossa. Saamamme laajan palautteen mukaan heidän on todella vaikea saada minkäänlaista kuntoutusta terveydenhuollossa. He ovat sosiaaliturvassamme väliinputoajia monella tavalla. Mikäli Kelan kuntoutuskurssit lopetetaan, jäävät fibromyalgiaa sairastavat tyhjän päälle.
Kuntoutuspalvelujen alas ajamisen sijaan fibromyalgiaan sairastuneiden tulisi päästä helpommin kuntoutukseen, erityisesti Kelan rahoittamaan sopeutumisvalmennukseen. Kuntoutuskursseista tiedottamista tulee lisätä niin Kelan kuin terveydenhuollonkin toimesta. Nykyisellään kaikki toiminnasta hyötyvät eivät edes tiedä tästä mahdollisuudesta.
Reumaliitto sekä sen jäsenjärjestö Suomen Fibromyalgiayhdistys antavat mielellään lisätietoja ja tekevät yhteistyötä.
Helsingissä 10. maaliskuuta 2015
Maria Ekroth
toimitusjohtaja
maria.ekroth(at)reumaliitto.fi
puh. 040 707 91 14
Lea Salminen
järjestöjohtaja
lea.salminen(at)reumaliitto.fi
puh. 040 554 6821
Suomen Reumaliitto on vuonna 1947 perustettu kansanterveys-, liikunta-, potilas- ja vammaisjärjestö. Reumaliitto edustaa reuma- ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavia Suomessa.
Reumaliitolla on 158 jäsenyhdistystä ympäri Suomen, jossa on noin 40 000 jäsentä.
Lisätietoja fibromyalgiaan liittyen antaa mielellään Suomen Fibromyalgiayhdistyksen puheenjohtaja Anne Paananen (puheenjohtaja(at)fibromyalgiayhdistys.fi, p. 040 827 1119).