Reumahoidon tulevaisuus pelottaa sote-uudistuksessa

17.10.2017

Asiantuntijat ovat huolissaan uusien reumatologien koulutuksesta ja osaamisen pirstaloitumisesta. Miten sote-uudistuksessa käy reumapotilaan hoidon?

 

Miten käy reumahoidon sote-uudistuksessa? Lahdessa 11.10. järjestetyssä keskustelutilaisuudessa suurimmiksi huoliksi nousivat hoidon pirstaloituminen ja uusien reumatologien koulutus.

Hallituksen piti julkistaa soten valinnanvapautta käsittelevä uudistettu lakiesitys keskustelua seuranneena päivänä, mutta julkistusta lykättiin.

”Vaikka soteuudistuksen tilanne on sekava, on kaksi keskeistä asiaa, jotka kannattaa tietää. Jatkossa terveysasioista ei enää päätetä omassa kunnassa vaan maakunnassa. Ja kahden ensimmäisen vuoden aikana ei tarvitse valita eikä siirtyä pois tutusta terveyskeskuksesta, jos ei halua”, keskustelua johtanut, soteen perehtynyt toimittaja Tiina Merikanto muistutti.

Keskustelun järjestivät Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ja Lahden Ammattikorkeakoulu. Panelisteina oli lääkäreitä sekä kaksi kansanedustajaa, Martti Talja (kesk.) ja Tarja Filatov (sdp). Filatov oli paneelissa mukana myös Reumaliiton valtuuston puheenjohtajan ominaisuudessa.

”Kannattaa muistaa, että uudistuksen tavoitteena on lisätä asiakaslähtöistä palvelua. Suomessa tuotetaan jo nyt edullisesti laadukasta palvelua, ja tätä on tarkoitus parantaa. Hyvät ja toimivat tietojärjestelmät ovat se liima, jota tarvitaan tämän uudistuksen onnistumiseksi”, Martti Talja sanoi.

Asiantuntijoita huolestutti keskustelussa, miten uudistuksessa käy erikoissairaanhoidon.

Hallituksen esityksessä asiakasseteleille on kaavailtu tärkeää roolia. Niiden avulla on tarkoitus taata yksityisille toimijoille entistä suurempi rooli erikoissairaanhoidossa. Tämä voi johtaa siihen, että nyt keskitettynä julkisella puolella sijaitsevaa asiantuntemusta siirtyy yksityisten toimijoiden palvelukseen eri paikkoihin.

Panelistien mukaan se tarkoittaa käytännössä sitä, että erikoissairaanhoito voi pirstaloitua voimakkaasti. Myös päivystystoiminta olisi uhattuna, sillä toimiva päivystys vaatii seitsemän–kahdeksan lääkärin päivystysringin.

Kirurgian osalta suunta on ollut toinen. Leikkauksia on laadun parantamiseksi keskitetty aiempaa suurempiin yksiköihin.

Jostain syystä muun erikoissairaanhoidon osalta suunta näyttää hallituksen kaavailuissa päinvastaiselta, vaikka asiantuntijat ovat varoittaneet pirstaloitumisen mukana tulevista riskeistä.

Kuka kouluttaa uudet reumatologit?

Suuri osa reumaan erikoistuneista lääkäreistä on jäämässä eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana. Sote-uudistuksen myötä osa nyt julkisella puolella toimivista reumatologeista saattaa siirtyä yksityiselle puolelle.

”Suuri kysymys on se, kuka kouluttaa jatkossa uudet reumalääkärit. Koulutustyö ei ole yrityksille taloudellisesti kannattavaa”, reumaan erikoistumassa oleva lääkäri Joonas Rautavaara sanoi.

”Mestari–kisälli-suhde on koulutuksessa tärkeää. Kaikkea reumasta ei voi oppia kirjoista”, reumatologian professori, ylilääkäri Markku Kauppi totesi.

Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyössä on muitakin haasteita.

Reuman osalta perusterveydenhuollon yksityistämisestä on Päijät-Hämeessä huonoja kokemuksia. Kun kolme kuntaa ulkoisti perusterveydenhuoltonsa yksityiselle toimijalle, tämä lopetti reumahoitajan toimen.

”Reuma on tyypillisesti vuosikymmeniä kestävä sairaus. Raja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ylitetään monta kertaa. On tärkeää, että perusterveydenhuollossa on tarjolla hyvä seuranta”, Kauppi sanoi.

”Tiedon kulku perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on ollut tähänkin asti haasteellista. Tämä todennäköisesti ei uudistuksessa parane ainakaan alkuvaiheessa”, Heinolan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sanoi.

Yksi mahdollinen mörkö on tilaaja–tuottaja-malli. Mallissa tilaajana toimiva taho, vaikkapa maakunta, määrittelee etukäteen, mitä palveluita se ostaa yksityiseltä palvelun tuottajalta. Mikäli jotakin yksityiskohtaa ei kirjata mukaan sopimukseen, ei tuottajan tarvitse sitä myöskään tuottaa.

Soten valinnanvapausmallin on tarkoitus tuoda markkinoille useita yksityisiä toimijoita, joilta palveluita tilataan. Se vaikeuttaa tilaajan roolia entisestään.

”Tilaaminen usealta eri toimijalta on melkoista fakiirin hommaa”, Filatov sanoi.

 

Verkkoa kuvaava veistos
Kuva: William Bout / Unsplash

 

Aiheeseen liittyvät uutiset ja blogit

19.10.2017
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
6.10.2017
Hallitus esittää muun muassa, että mikäli henkilö ei ole ollut 65 päivän aikana riittävästi työss
14.9.2017
Sosiaali- ja terveysministeriö