Käypä hoito -suositus, potilasversio
Käypä hoito -suositus, julkaistu 8.6.2015, Duodecim
Nivelreumaa sairastavia on Suomessa jopa 50 000, ja joka vuosi yli 2 000 suomalaista sairastuu nivelreumaan. Hoitamaton tai huonosti hoidettu nivelreuma johtaa nivelten vaurioitumiseen ja henkilön toimintakyvyn alenemiseen. Nivelreuma aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia, varsinkin jos se johtaa työkyvyn menetykseen.
Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että kansainvälisesti verrattuna nivelreuman hoitotulokset ovat Suomessa hyvät. Reumatologian riittäviin voimavaroihin, tutkimustoimintaan ja henkilöstöön, on kiinnitettävä huomiota muuttuvassa terveydenhuollon kentässä, jotta parhaisiin mahdollisiin hoitotuloksiin ylletään.
Nivelreumaan on liittynyt ylikuolleisuutta ja kohonnut valtimokovettumataudin riski. Hoidon tehostuttua ei Suomessa sairastuneilla ole enää todettu ylikuolleisuutta yleensä tai erikseen sydän- ja verisuonisairauksiin liittyen vuosiituhannen ensimmäisen vuosikymmenen seurantiedoisa vuoteen 2008 saakka. Myös näiden potilaiden työkyvyttömyyden riski oli vähentynyt aikaisempaan verrattuna. Nivelreumapotilaiden voinnin on todettu keskimäärin parantuneen parin viimeisen vuosikymmenen aikana.
Hoidon tavoite on päästä nopeasti oireettomuuteen
Käypä hoito -suositus korostaa, että tehokkaan hoidon ansiosta nivelreuman aiheuttama haitta pystytään useimmiten välttämään. Potilas saa viipymättä lähetteen reumasairauksiin perehtyneen moniammatillisen työryhmän arvioon nivelreumaa epäiltäessä, jotta diagnoosi voidaan varmistaa ja hoito aloittaa. Moniammatillisen tiimin yhteistyöllä päästään parhaiten varhaisen nivelreuman remissioon eli oireettomuuteen.
Nivelreuman hoidossa reumahoitajan antama potilasohjaus on hyvin tärkeää, jotta potilas ymmärtää sairauden luonteen ja hoitoon sitoutumisen merkityksen. Seurantakäynneillä potilaan täyttämistä itsearviointilomakkeista saadaan hoidon kannalta oleellista tietoa.
Nivelreuman Käypä hoito -päivitys suosittaa, että nivelreumaa sairastava on reumasairauksiin perehtyneen lääkärin seurannassa vuosittain. Oireettomaksikin hoidetun nivelreumaa sairastavan on syytä käydä vuosiseurannassa, koska remission ylläpito edellyttää vuosia kestävää monilääkehoitoa ja sairaus toisinaan aktivoituu uudelleen.
Edullinen monilääkehoito tuottaa saman tuloksen kuin kalliit biologiset lääkkeet
Käypä hoito -suosituksen mukaan nivelreuman hoito on aloitettava lääkityksellä, jolla potilas voidaan saada kolmessa tai viimeistään kuudessa kuukaudessa oireettomaksi. Jos nivelreuma jatkuu aktiivisena, potilaan nivelet voivat vaurioitua, toimintakyky heiketä pysyvästi ja uhkana voi olla työkyvyn menetys.
Suositeltava aloitushoito on perinteisten synteettisten reumalääkkeiden yhdistelmä. Lääkitykseen yhdistetään pieniannoksinen kortisoni ainakin kuuden kuukauden ajaksi. Lisäksi kortisonia pistetään tulehtuneisiin niveliin. Kortisoni lievittää nopeasti oireita, edistää remissioon pääsyä ja vähentää nivelvaurioiden riskiä.
Suomalainen nivelreuman lääkehoitotapa säästää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja vähentämällä erittäin kalliiden biologisten lääkkeiden tarvetta. Edullinen monilääkehoito on haastava toteuttaa, mutta tuottaa saman tuloksen kuin 10–20 kertaa kalliimpi biologinen lääke.
Jos perinteisin synteettisin reumalääkkein ei saada tulosta, hoitoon liitetään biologinen lääke. Biologisiin lääkkeisiin perustuva, kalliskin lääkehoito on kustannusvaikuttava, jos se estää potilaan vammautumisen.
Fyysinen harjoittelu on kuntoutuksessa keskeistä
Nivelreuman kuntoutuksen tavoitteena on edistää henkilön toiminta- ja työkykyä sekä hyvinvointia. Hoito ja kuntoutus tukevat toisiaan: jos onnistunut hoito palauttaa toimintakyvyn, on kuntoutustarve vähäinen.
Fyysinen harjoittelu edistää parhaiten toimintatykyä. Nivelreumaan sairastuneen ohjaukseen kuuluvat ohjeet terveisiin elämäntapoihin ja terveysliikuntaan, jossa voidaan soveltaa yleisiä terveysliikuntaohjeita.
Laitoskuntoutuksesta saattaa olla hyötyä omatoimisen kuntoutumisen tueksi, lisäämään hoitomyöntyvyyttä ja ylläpitämään moniongelmaisten potilaiden toimintakykyä. Ammatillinen kuntoutus turvaa työkykyä todennäköisimmin silloin, kun kyseessä on vasta työkyvyttömyyden uhka tai työkyvyttömyys on ollut tilapäistä.
Työryhmän jäsenet:
Puheenjohtaja:
Kari Puolakka, LT, dosentti, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Etelä-Karjalan keskussairaala, Lappeenranta
Kokoava kirjoittaja:
Laura Pirilä, LT, dosentti, sisätautien, reumasairauksien ja geriatrian erikoislääkäri; TYKS, Medisiininen toimialue, reumatologia
Markku Hakala, LKT, dosentti, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri; Tampere
Markku Kauppi, LT, professori, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Päijät-Hämeen keskussairaala ja Tampereen yliopisto
Eero Mervaala, LT, professori; Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto, Käypä hoito -toimittaja
Tuulikki Sokka-Isler, LT, professori, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala ja Itä-Suomen yliopisto
Klaus Suni, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus
Asiantuntijat:
Raine Tiihonen, LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Päijät-Hämeen keskussairaala
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.