Niskakipuun löytyy helpotusta

12.12.2019

Niskakipu on yleinen ja helposti toistuva vaiva, mutta siinä on harvoin kyse mistään vakavasta. 

Reuma-lehti 4/2019

Kipu ja kolotus, jomotus, jäykkyyden tunne… Nämä ovat tyypillisimpiä niska-hartiaseudun ongelmia. Tavallisesti tukala olo helpottuu pienessä liikkeessä. Paikalliseen kipuun ei yleensä löydy tarkkaa syytä, mutta useimmiten se johtuu hyvälaatuisista kaularangan kulumista tai lihasperäisestä kivusta.  

Niska-hartiaseudun kivut ovat parhaassa työiässä olevien vaiva. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan niitä oli kokenut edellisen kuukauden aikana yli 30-vuotiaista suomalaismiehistä 27 prosenttia, naisista 41 prosenttia. Ikääntyessä niskakivun yleisyys vähenee. Staattinen paikallaan olo, esimerkiksi pitkäaikainen istuminen ja päätetyöskentely, selittävät työikäisten korkeita lukuja. 

”Riskiä lisäävät myös käsien toistuvaa voimankäyttöä vaativa työ ja niska-hartiaseudun kannalta ergonomisesti huonot asennot, kuten sellaiset, joissa pää on eteenpäin työntynyt. Lisäksi kädet koholla työskentely ja tärinä näyttävät joissakin tutkimuksissa olevan yhteydessä niskakipuihin”, fysiatrian professori Jari Arokoski kertoo. 

Muihin riskitekijöihin kuuluvat naissukupuoli, ylipaino, tupakointi, psyykkiset kuormitustekijät ja aiempi niskakipu. Entäpä älylaitteet, joiden äärelle kumarrutaan pitkiksikin ajoiksi, ovatko ne yksi syy ongelmiin? Arokosken mukaan älylaitteiden aiheuttamista riskeistä ei vielä ole tutkimusnäyttöä, mutta hänen kliinisen kokemuksensa mukaan ne saattavat edesauttaa ja pitkittää kipuja.  

Moni yrittää helpottaa oloaan reseptivapailla kipulääkkeillä. Kauanko niitä saisi syödä ennen kuin kääntyy lääkärin puoleen? 

”Särkylääkkeitä, kuten parasetamolia, saa käyttää jopa kolmen gramman annoksena vuorokaudessa, jos erityistä estettä ei ole todettu. Jos niistä ei ole apua, voi ottaa tulehduskipulääkkeitä tarpeen mukaan. Yhteensä reseptivapaita lääkkeitä voi kokeilla kolmesta viiteen vuorokautta. Siinä ajassa yleensä näkee, tehoavatko ne”, Arokoski linjaa. 

Lisäksi omahoidossa kannattaa testata paikallisia kylmä–lämpöpakkaushoitoja. Paikalleen ei pidä jäädä makaamaan, vaan harrastaa kävelyä tai muuta kevyttä liikuntaa. Akuutissa kipuvaiheessa ei ole syytä tehdä niskajumppaa. Jos kipu jatkuu ja rajoittaa toimintakykyä, tulee kääntyä asiantuntijan, fysioterapeutin tai lääkärin, puoleen. 

Vakavat vaivat tulee poissulkea 

Käypä hoito -suositus viittaa niska-hartiakipuun lyhyemmin niskakipuna ja luokittelee sen viiteen ryhmään. Niistä yleisin, paikallinen kipu, rajoittuu niska–hartia–lapa-alueeseen. Säteilevä kipu saattaa puolestaan tuntua yläraajassa ja joskus alaraajassa. 

Niskakipu voi joskus harvoin olla merkki myös vakavasta vaivasta. Hälytysmerkkejä ovat siihen liittyvä yleistilan heikentyminen – kuumeilu, pahoinvointi, näköhäiriöt ja kova päänsärky –, raajojen voimaheikentymät, jatkuvat ja poikkeavat pistelyt ja puutuneisuudet sekä kävelyn muutokset. Ne voivat viitata hermopuristumiin ja selkäytimeen kohdistuviin muutoksiin. Tällöin tulee mennä heti lääkäriin, jossa poissuljetaan muun muassa tulehdusten, kasvainten, selkäydinvaurioiden ja yleissairauksien mahdollisuus.  

Suurin osa lääkärin tekemistä kipujen arvioista pohjautuu potilaan kertomaan oireenkuvaan. Vakavat löydökset selviävät yleensä potilaan kertomuksesta. Tarvittaessa niska-hartiaseutu kuvataan ja kirjoitetaan lähete perusverenkuvaan ja erikoissairaanhoitoon. Kuvista löytyy usein kulumamuutoksia. On haasteellista tulkita, mikä on niiden rooli kivun synnylle.  

 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

 

Niskakipuun löytyy helpotusta

Tavallisesti hoito aloitetaan ilman erityistutkimuksia. Täsmällistä diagnoosiakaan ei yleensä pystytä antamaan. Hoidon perusperiaate on, että ihminen jatkaa päivittäisiä toimintoja ja pysyy aktiivisena. Fysioterapeutti voi antaa ohjeistusta liittyen työergonomiaan. Tilannetta seurataan säteilykipujen ja spesifien sairauksien varalta ja tarvittaessa siirrytään jatkotutkimuksiin.  

Hoidossa on keskeistä pyrkiä ehkäisemään kivun kroonistuminen. Paikallisen ja säteilevän niskakivun yhteydessä akuutista kivusta puhutaan, kun oireet ovat jatkuneet alle 12 viikkoa, minkä jälkeen kyse on kroonisesta kivusta. 

”Omahoito on hoidon lähtökohta paikallisessa, hyvälaatuisessa, epäspesifissä niskakivussa. Jos vaivat pitkittyvät kahteen, kolmeen kuukauteen, käytetään lääkehoitoa ja terapeuttista liike–liikuntaharjoittelua. Hoitoa toteuttavat fysioterapeutit ja lääkärit”, Arokoski sanoo. 

Niska-hartialihaksiin kohdistuvan säännöllisen lihasvoimaa ja -kestävyyttä parantavan harjoittelun on todettu vähentävän pitkäaikaista niskakipua. Liikunnasta on hyötyä myös endorfiinien erittäjinä. Ne vaimentavat kipua. Lajeista sauvakävely ja kuntosaliharjoittelu ovat hyviä vaihtoehtoja. 

Entäpä hieronta ja muut lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät, tepsivätkö ne? 

”Vaikka tutkimusnäyttöä ei ole, kliinisen kokemuksen perusteella on näyttöä siitä, että osa ihmisistä hyötyy hieronnasta. Meillä ei varmaan olisi hierojien ammattikuntaa, jos näin ei olisi. Etenkin pitkittyvien kipujen hoidossa se voi olla hyvä alku hoitokokonaisuudelle, jotta päästään aktiivisempaan liikuntaharjoitteluun. Osa ihmisistä kokee saavansa lyhytaikaista apua akupunktiosta”, Arokoski sanoo. 

Itsehoitomenetelmistä Arokoski nostaa esiin sähköistä hermostimulaatiota tuottavan TENS-laitteen. 

”TENS-laitteet ovat edullisia ja niiden avulla hoitoa on helppo toteuttaa itse.”

Leikkaus tulee eteen harvalle. Leikkaukseen lähdetään aina yksilöllisen harkinnan perusteella. Kyseessä on yleensä säteilevä kipu. Radiologisen magneettitutkimuslöydöksen pitää sopia ihmisen itse kuvaamaan oireistoon sekä lääkärin fyysisessä tutkimuksessa tekemiin löydöksiin. 

Liikettä ei pidä pelätä 

Epäspesifin niskakivun ennuste on pääsääntöisesti hyvä, vaikka takana olisi radiologisia löydöksiä. Kivulle on tosin tyypillistä aaltoileva uusiutuminen. Oireet saattavat olla pitkään poissa.  

”Ihmisen ei tarvitse pelätä liikkumista ja kehon käyttämistä. Vaikka oireita tulee päivittäisiä askareita tehtäessä, kehossa ei mikään mene rikki. Kulumat ja muut muutokset eivät lisäänny”, Arokoski toteaa. 

Niskakipu ei automaattisesti tarkoita työssä käyvälle sairauslomaa. Sen tarve harkitaan tapauskohtaisesti. Arvioon vaikuttavat ihmisen toimintakyky ja työn kuormittavuus. Harvoin tarvitaan yli viikon mittaista sairauslomaa. 

Niskakipujen ennaltaehkäisystä ei ole Jari Arokosken mukaan tasokkaita satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Tämän vuoksi ohjeet ennaltaehkäisyyn perustuvat vain tietoon kivun riskitekijöistä ja johtopäätökseen, että riskitekijöihin vaikuttamalla kipuja voitaisiin estää. Tarkkoja yleisohjeita liike–liikuntaharjoitteluun tai ergonomista suositusta ei siksi voida antaa. 

”Korostan yleisiä terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä periaatteita: terveysliikuntaa ja huonojen elintapojen välttämistä.” 

Liikunta vaikuttaa pienentävän niskakivun riskiä ja parantavan sen ennustetta.  

 

TENS-LAITTEELLA HELPOTUSTA KIPUUN 

TENS-laite on yksi vaihtoehto lääkkeettömään, itse toteutettavaan kivunhoitoon. TENS tulee sanoista transkutaaninen sähköinen hermostimulaatio. Laitteella ärsytetään hermopäätteitä sähköisesti kiinnittämällä elektrodit iholle kipualueelle tai sen lähelle. Kynän mallisessa laitteessa ei käytetä johtoja, elektrodeja tai pattereita. 

Menetelmän vaikutusmekanismia ei ole pystytty varmistamaan, mutta ilmeisesti laitteen antamat kosketusärsykkeet estävät kipuärsykkeitä kulkemasta selkäytimestä aivoihin ja vapauttavat kehon omia kipua lievittäviä kemikaaleja.  

TENS-laitetta on helppo käyttää ja sen antamien ärsykkeiden voimakkuutta voi usein itse säätää. Ennen laitteen itsenäistä käyttöä kannattaa pyytää opastusta asiantuntijalta, esimerkiksi fysioterapeutilta. Tietyt sairaudet voivat estää sen käytön.

Jotkut terveyskeskukset lainaavat TENS-laitetta, mutta sen voi vuokrata myös yksityisiltä toimijoilta tai ostaa itselle.  

TENS-laitteisiin kuuluvaa kipukynää ja kipusiipeä myydään Reumaliiton verkkokaupassa TuleShopissa Arjen apulaiset -kategoriassa. 

 

TEKSTI: MILLA-MARIA HYYRYNEN

KUVA: 123RF

 

Lue Reuma-lehteä

Aiheeseen liittyvät uutiset ja blogit

13.11.2020
Vammaisfoorumi: 20 vuotta asiantuntemusta ja yhteistä vaiku
7.10.2020
Reumaliitto antoi lausuntonsa asiakasmaksulakiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunn
1.10.2020
Reumaliitto ja kymmenen muuta järjestöä lähettivät yhteisen vetoomuksen ministeri Pekosel