Lisää tehoa nuorten kuntoutukseen

28.8.2013
Julkaisu:
Lastenreumaa sairastavien nuorten kuntoutustarve ja kuntoutusjärjestelmän toimivuus

Tiedote 28.8.2013
Hyvä kuntoutus varmistaa tulevaisuutta

Lastenreumaa sairastavien nuorten kuntoutusta on tehostettava. Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkittyneestä kivusta kärsivät lapset ja nuoret ovat riskiryhmä, jolle ei ole vakiintuneita hoitopolkuja.  Jos tilanne ei korjaannu, vaarana on, että osa heistä on myöhemmin terveyspalvelujen suurkäyttäjiä ja syrjäytyy työelämästä.

Lastenreumaa sairastavien hoito- ja kuntoutusmenetelmät ovat kehittyneet merkittävästi viimeksi kuluneiden 10–20 vuoden aikana. Nuoret ja vanhemmat kokevat hoitoon pääsyn helpoksi, mutta pitävät hoitoa lääkekeskeisenä ja kritisoivat sitä kokonaisvaltaisuuden puutteesta.  

Lastenreuma on krooninen alle 16-vuotiaiden lasten autoimmuunisairaus, jolle on tyypillistä pitkittynyt niveltulehdus. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 180–200 lasta. Osa sairastuneista lapsista ja nuorista paranee, mutta yli puolet sairastaa pitkäaikaisesti tai ei parane koskaan, vaan kärsii eriasteisesti toimintakyvyn alentumista. Toimiva kuntoutus on näiden nuorten kannalta ensiarvoisen tärkeää. 
 
HUS:n reumaklinikka, Orton, Suomen Reumaliitto ja Itä-Suomen Yliopisto ovat toteuttaneet tutkimuksen, jossa selvitettiin, onko lastenreumaa sairastavien nuorten kuntoutus järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla.

- Meitä kiinnosti lastenreumaa sairastavien nuorten kuntoutuksen tarve, ja se miten kuntoutus tukee heidän yhteiskuntaan ja erityisesti työelämään integroitumistaan, kertoo tutkimushankkeen johtaja, professori Heikki Hurri Ortonista.

Tutkimuksen mukaan lastenreumaa sairastavat voivat hyvin, jos mittarina käytetään vain fyysistä toimintakykyä. Sairauden kielteiset psykososiaaliset vaikutukset ovat kuitenkin havaittavissa. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista nuorista ilmoitti useita reumaan liittyviä oireita ja kipua. Aktiivisessa vaiheessa oleva reuma heikentää nuorten hyvinvointia niin opiskelussa, työssä kuin vapaa-aikanakin. 
                                                                                                                                              
Sairaus haittaa arjen sujuvuutta. Nuoret joutuvat mukauttamaan elämänsuunnitelmiaan sen takia.- Monet nuoret joutuvat hylkäämään toivomansa koulutus- ja ammattialan sairauden aiheuttamien rajoitusten vuoksi, vaikka näin ei tarvitsisi olla, tutkijalääkäri, lastenreumatologi Hanna Säilä painottaa.                                                                                                        

Sairauden kroonistuessa pitkäaikaissairaan nuoren integroituminen yhteiskuntaan tulee varmistaa suunnitelmallisella ohjauksella. Työikää lähestyvien ja siellä olevien nuorten kohdalla on oleellista ammatillisen kuntoutuksen ja etenkin työhön valmentavan toiminnan kehittäminen.         

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuntoutuksen ongelmat koskettavat paitsi yksilöitä, myös koko yhteiskuntaa ja asettavat sille haasteita. Tutkimuksen kenttätyön tehneen Itä-Suomen Yliopiston tutkijaryhmän vetäjä, professori Juhani Laurinkari muistuttaa, että kuntoutusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös sairauskeskeisen hoidon ulkopuolinen maailma: yhteisöllisissä ja yhteiskunnallisissa kytkennöissä oleva valuvika. Asiakkaan elämäntilannetta tulee katsoa pitkittäissuunnassa, silloin lisääntyy ymmärrys myös toimintaympäristön haasteista ja mahdollisuuksista.   

- Niin toimimalla voidaan ehkäistä pysyvien hyvinvoinnin vajeiden syntyminen. Esimerkiksi matalapalkkatyö voi olla kuntoutuvalle nuorelle jossain tilanteissa keino kiinnittyä työmarkkinoille, Laurinkari kiteyttää.

Lisätiedot:
Professori Heikki Hurri, puh. 050 5922 600 tai heikki.hurri@orton.fi ja
dosentti Hanna Säilä puh. 040 1525 565 tai hanna.saila@orton.fi.