Laaja selvitys: Noin 1,9 miljoonaa pitkäaikaissairasta hyötyisi joustavammasta työelämästä

21.9.2021

Viivapiirros lääkäristä ja potilaasta

Yli puolet pitkäaikaissairaista arvioi potilasjärjestöjen selvityksessä saaneensa työelämässä vähän tai ei lainkaan tukea sairautensa kanssa. Useampi kuin joka neljäs kokee, että haasteita aiheuttaa erityisesti tiedon puute sairaudesta. Kansanedustajissa tilanne herättää huolta. 

Lähes 4 000 vastaajan selvityksen teettivät Allergia-, iho- ja astmaliitto, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Psoriasisliitto ja Reumaliitto. Selvityksen tuloksia esiteltiin kansanedustajille tänään 21.9.

Selvityksestä noussut tiedon puute pitkäaikaissairauksista voi näkyä niin, että tarvetta työntekijän työnkuvan muokkaamiseen ei ymmärretä tai että asiakastyössä työntekijä saa epäasiallisia kommentteja ulkonäöstään. Jos taas sairaus ei näy päälle päin, esimerkiksi kivuista johtuvat poissaolot voidaan leimata laiskuudeksi.

Työelämässä on noin 1,9 miljoonaa ihmistä, joilla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. 

"Kansantaloudenkin kannalta on tärkeää, että nämä ihmiset pysyvät työssä mahdollisimman pitkään", selvityksen tehneet järjestöt toteavat.

Päättäjät korostavat pitkäaikaissairaiden työskentelyn ja työssä jaksamisen merkitystä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) nostaa esiin työn tärkeyden myös sairastaville itselleen.

"Selvityksen tuloksista välittyy ajatus, että työelämässä halutaan olla mukana sairaudesta huolimatta. Tätä pitäisi tukea entistä voimakkaammin. Erilaisia työn muokkauksen ja jouston mahdollisuuksia on jo olemassa runsaasti, mutta kyse on myös asenteista työpaikoilla", Lohi korostaa.

Tukimuodot tunnetaan huonosti

Selvityksestä käy ilmi, että saamansa tuen vähyydestä huolimatta yli 70 prosenttia on pystynyt jatkamaan nykyisessä työtehtävässään tai työpaikassaan.

"On hienoa, että näin moni pitkäaikaissairas pystyy työskentelemään, vaikka samaan aikaan lähes puolet vastaajista kokee sairauden hankaloittavan yleisesti elämänlaatuaan erittäin tai melko paljon", huomauttavat selvityksen teettäneet järjestöt.

Selvityksen mukaan sairastavat tuntevat erilaiset työkykyä tukevat keinot huonosti. Esimerkiksi puolet vastaajista ei tiennyt osasairauspäivärahan mahdollisuudesta ollenkaan tai vain heikosti. Ammattiliittojen, työsuojeluvaltuutetun ja järjestöjen antama neuvonta tunnettiin vielä huonommin.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) korostaa, että tietoa saatavilla olevasta avusta on lisättävä.

"Nyt tiedämme, että pitkäaikaissairaille ei ole riittävästi tukea tarjolla työpaikoilla. Tähän asiaan satsaaminen on pitkällä tähtäimellä kannattavaa, koska se parantaa työntekijöiden jaksamista ja työssä pysymistä", Pekonen linjaa.

Pekonen tuo esiin myös käynnissä olevat, työllisyysasteen nostoon tähtäävät hankkeet.

"Sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen Työkykyohjelma tähtää siihen, että nykyistä useampi osatyökykyinen pääsisi töihin ja voisi säilyttää työpaikkansa. Myös kuntoutusjärjestelmää ollaan uudistamassa", Pekonen toteaa.

Lue lisää

Tutkittua tietoa pitkäaikaissairaiden työelämähaasteista (pdf)

Aiheeseen liittyvät uutiset ja blogit

28.10.2021
Reumaliitto on mukana usean eri tahon yhteisessä vetoomuksessa koskien monikanavarahoituk
26.10.2021
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto pyysi Reumaliitolta lausun
11.10.2021
Kansallinen Reumarekisteri tarvitsee pysyvän julkisen rahoituksen
5.10.2021
Ministeri Krista Kiuru kokosi reuma- ja tule-sairauksien pyöreän pöydän pohtimaan yhdessä