Tässä samalla kun kirjoitan, näen ikkunasta kuinka latukoneella ajetaan ensimmäistä latua läheisen päiväkodin lapsille. Eipä muistu mieleen kovin montaa vastaavanlaista vuotta, jolloin jo ennen marraskuun puoltaväliä päästään tekemään latua ja hiihtämään!
Lunta on siis saatu silmät ja korvat täyteen. Ihan kirjaimellisesti (ainakin täällä eteläisessä Suomessa), mutta myös uutisoinnin ja erilaisten juttujen muodossa. En ole tainnut huomata yhtään jo legendaksi ja vitsiksikin muodostunutta ”talvi yllätti autoilijat” -uutista, mutta jo jonkin verran on taas rytissyt liikenteessä. Autoilun lisäksi liukkauden ja suurien lumimäärien myötä myös kävellessä ja pyöräillessä rytisee.
Talviset kelit saattavat olla reumaa ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville jopa vaarallisia aikoja.
Talviset kelit saattavat olla reumaa ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville jopa vaarallisia aikoja. Yhtäkkiä täysin vaarattoman näköinen lumikerros voi luiskahtaa jalan alla ja ei aikaakaan kun siinä jo ollaan maassa makaamassa. Äkillinen nykäisevä liike ja voimakas tärähdys eivät tee perusterveillekään hyvää. Mutta mitä mahtaa käydä henkilölle jolla on vaikkapa nivelkulumia tai -vaurioita, tekonivel tai tulehdustila nivelissä? Parhaimmillaanhan tuosta rytinästä selvitään mustelmilla ja säikähdyksellä, mutta pahimmassa tapauksessa kulunut nivel tai tekonivel saattaa vaurioitua pitkäksikin aikaa.
Vaikka onnistuisikin pysymään pystyssä ja selviytymään liukkaista teistä, joutuu liikkuessa varomaan ja jännittämään lihaksia kokonaisvaltaisesti normaalia huomattavasti enemmän. Lisäksi lihakset ja nivelet joutuvat lisäkuormitukselle myös silloin kun ei ole liukasta. Vai kuulostaako tutulta vaikkapa kauppareissun taittaminen auraamattomalla jalkakäytävällä kahlaten tai postilaatikolle uppurointi, kun tiet aurataan vasta keskipäivän jälkeen? Lisää pulmia tulee, jos liikkumiseen tarvitsee apuvälineitä. Miten ihmeessä kulkureitin tukkivan lumivallin voi ylittää esimerkiksi rollaattorilla? Kinoksissa ponnisteleminen ja liukastumisen vältteleminen aiheuttaa lihaksissa ja nivelissä kipuilua ja väsymistä. Aivan normaalissakin liikkumisessa tulehdukset väsyttävät nopeasti, joten talvisella temppuradalla kulkiessa lyhytkin matka väsyttää vieläkin nopeammin.
Kuinka ihanaa onkaan katsella lumen kimmellystä puiden oksilla, huuruna kieppuvaa hengitystä.
Talvi tuo mukanaan erilaisia haasteita reumaatikkojen ja muiden tules-sairaiden elämään jo pelkästään veden eri muodoilla, lumella ja jäällä. Mutta mehän emme niistä lannistu, eikös! Talvi on suunnattoman kaunista aikaa ja siitä pitää nauttia ulkoilemalla. Kuinka ihanaa onkaan katsella lumen kimmellystä puiden oksilla, huuruna kieppuvaa hengitystä, hiljalleen tai joskus jopa vimmaisesti satelevaa lunta ja hengittää keuhkojen täydeltä raikasta ja virvoittavaa talvi-ilmaa. Jokaisella vuodenajalla ja säällä on omat hyvät ja huonot puolensa. Kaikista haasteistaan huolimatta talvi on äärettömän rakas vuodenaika, josta me täällä pohjoisessa pallon osassa olemme etuoikeutettuja nauttimaan (ja joskus vähän myös purnaamaan).
Olisinkin kiinnostunut lukemaan sinun talvisten kelien vinkkisi! Onko sinulla jokin konsti jolla saat kylmästä kolottavat nivelet kuriin? Tai ehkäpä jokin niksi jolla rentoutat lihakset talvisen kävelylenkin jälkeen? Vai olisiko sinulla vaikkapa jokin mieltä piristävä talvinen harrastus jonka haluaisit jakaa? Kirjoita alla olevaan kommentointikenttään omat vinkkisi minun ja muiden nähtäville, jotta voimme kaikki nauttia talvesta vielä hiukkasen enemmän.