Siirry sisältöön

Ihan tavallinen selkäkipu 

Kuvituskuvaa, ihminen pitelee selkäänsä, joka korostettu punaisella.

Lähes jokainen kärsii alaselkäkivusta jossain vaiheessa elämäänsä. Se on vain harvoin merkki mistään vakavasta. 

 

Alaselkäkipu on oire siinä missä päänsärkykin: melkein jokainen tietää, miltä se tuntuu. Se muistuttaa päänsärkyä myös siinä, että on harvoin merkki vakavasta ongelmasta. Silti se tuntuu kurjalta. 

”Pelottavaksi selkäkivun tekee se, että kipu voi olla kovaakin. Ohimenevästä vaivasta ei kuitenkaan tarvitse säikähtää”, sanoo Anna-Sofia Simula. Hän on yleislääketieteen erikoislääkäri ja tekee selkäkivun hoidosta väitöskirjaa.  

Selkäkipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua hoitoon. Lähes aina vaiva on vaaraton. Sadasta potilaasta vain yhden tai kahden kohdalla on tarpeen tehdä pikaisesti tarkempia tutkimuksia. Tämä tulee kysymykseen jos selkäkipuun liittyy esimerkiksi selkeitä infektion merkkejä, korkeaa kuumetta tai yleisvoinnin heikkenemistä.  

Kipuun liittyvä alaraajojen pistely tai aaltoileva puutuneisuuden tunne ovat vaarattomia, usein kipuun liittyvä oireita. Jos kipuun liittyy etenevä alaraajojen voiman heikentyminen, tilanne on syytä arvioida ammattilaisen vastaanotolla.  

Tavallisimmin syy säteilevän kivun taustalla oleva on kuitenkin vaaraton. Ensisijaisesti käytetään lääkkeetöntä hoitoa ja fysioterapeutti voi ohjata oikean hoitomuodon valinnassa. Jos säteilyoire pitkittyy ja aiheuttaa toiminnallista haittaa, on sitä syytä tutkia tarkemmin.  

”Monesti unohtuu, että tavallinen alaselkäkipu on yleinen myös ihmisillä, joilla on reuma tai jokin muu kipua aiheuttava sairaus.” 

On aina yksilöllistä, mikä kipuun auttaa. Yleisesti voidaan sanoa, että liikkuminen on hoidossa tärkeää, mutta yksilöllisesti myös muilla asioilla on merkitystä. Hoito tulisikin suunnitella sen mukaan, mitkä tekijät ovat kivun taustalla.  

Tavallisesta selkäkivusta käytetään lääketieteessä nimitystä epäspesifi selkäkipu. Se tarkoittaa, ettei kivulle voi osoittaa yhtä yksittäistä syytä. Onkin aivan tyypillistä, että kivun taustalla on monia tekijöitä. 

Kipu on kokemus, jonka tarkkaa paikkaa on mahdoton sanoa. Vaikka kipu tuntuu selässä, niin ymmärrys kivusta syntyy aivoissa.  

”Kipuun vaikuttaa aina monta tekijää. Joskus taustalla voi olla vaikka lihasjännityksen aiheuttama mekaaninen ärsytystila, joskus esimerkiksi stressistä johtuva kipujärjestelmän ylivirittyneisyys.” 

Fysioterapeutti tuntee kuntoutuksen 

Eri puolilla maata on erilaisia käytäntöjä siinä, kenen terveydenhuollon ammattilaisen pakeille selkäkipuinen potilas ensimmäiseksi saapuu. Simula itse pitää parhaana vaihtoehtona fysioterapeuttia.  

”Fysioterapeutti osaa arvioida selkäkivun syytä ja antaa lisäksi hoito-ohjeita, sillä hän on kuntoutuksen ammattilainen. Lääkäri keskittyy enemmän diagnostiikkaan ja hoidon määräämiseen.” 

Käytettävissä oleva aikakin voi vaikuttaa. Yleislääkärin vastaanottoajat ovat usein lyhyemmät. Silloin potilaan kuunteluun ja ohjeiden antamiseen jää vähemmän aikaa.  

Fysioterapeutin vastaanotto voi kestää tunninkin. Silloin on aikaa kuunnella potilasta tarkemmin ja suunnitella juuri hänelle sopiva hoito. Suoravastaanotolla fysioterapeutti voi myös konsultoida lääkäriä tarvittaessa.    

Vaikka selkäkipu on yleensä vaaratonta, sen kanssa ei ole hyvä kärvistellä kotona liian kauan. Hoitoon kannattaa hakeutua, jos kipu on jatkunut pitkään tai on erityisen kovaa. Terveydenhuollon ammattilaiset osaavat arvioida, onko kivun taustalla jokin vakava, lääketieteellistä hoitoa vaativa tila. Jos ei ole, he osaavat ohjata ja auttaa kivun kanssa selviytymisessä ja selän kuntouttamisessa.  

Simula päätyi tutkimaan selkäkipua, koska mietti, miten kivusta kärsivän ihmisen voisi kohdata vastaanotolla aiempaa paremmin.  

Yksi pohdinnan tulos on potilaille suunnattu opas, joka kertoo alaselkäkivun hoidosta. Opas on luotu Australiassa MacQuairen yliopistossa. Englanninkielinen alkuperäisversio on tutkimuksessa käännetty ja validoitu suomeksi.  

Potilas pärjää selkäkipunsa kanssa paremmin, kun tietää sen syistä enemmän.   

Kuvantaminen ei yleensä kannata 

Tavallisessa alaselkäkivussa ei kannata tehdä kuvantamistutkimuksia. Liian varhainen kuvantaminen on jopa haitallista.  

”Jos kadulta poimittaisiin magneettikuvaan selkäkivuttomia 20-vuotiaita, niin  kolmasosalla heistä löytyisi magneettikuvassa välilevyn pullistuma”, Anna-Sofia Simula sanoo. 

Välilevyn pullistumat ovat kuin ihon rypistyminen, normaali osa ikääntymistä. Suurimmalla osalla ihmisistä ne eivät aiheuta mitään ongelmia. On luonnollista, että selkä ei ole ikääntyessä yhtä vetreä kuin nuorena. 

Jos ihminen käy selkäkivun takia magneettikuvassa ja kuvasta löytyy pullistuma, hän pitää helposti sitä kipunsa syynä. Joskus näin voi ollakin, mutta ei läheskään aina.  

”Jos selkä kuvataan liian varhain, se voi hidastaa paranemista, sillä se voi heikentää kivun todellisen syyn ymmärtämistä.” 

Virheelliset uskomukset romukoppaan 

Tavallisessa alaselkäkivussa lääkkeetön hoito on aina ensisijainen vaihtoehto. Se ei välttämättä ole pelkkää liikuntaa.  

”Tiedetään, että harjoittelu on tehokasta, mutta ihmisen tilanne pitää huomioida myös laajemmin. Jos ihminen ei nuku tai on hyvin stressaantunut, myös niihin ongelmiin pitää puuttua.” 

Kipeän selän hoitoon liittyy paljon virheellisiä uskomuksia. Ennen selkäkivussa suositeltiin lepoa, mutta nykyään tiedetään, että liiallinen lepo hidastaa paranemista.  

Virheellisiä uskomuksia on paljon muitakin. Moni luulee yhä, että selkäkipuisen pitäisi aina istua selkä suorana tai välttää kiertoliikkeitä ja eteenpäin taivutuksia. 

Kipeäkin selkä kaipaa liikettä moneen suuntaan. Liikaa ei kannata rehkiä, mutta romukoppaan joutaa vanha neuvo, ettei kipua vastaan saisi liikkua. Pientä kipua ei enää pidetä pahana. 

Lyhytaikaisesti kipua voi hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavilla kipulääkkeillä. Jos käytössä on muita lääkkeitä, kannattaa apteekista kysyä, mitä kipulääkkeitä niiden kanssa voi käyttää.  

Sopivasti liikuntaa 

Parhaiten alaselkäkivusta toipuu liikkumalla. Liikuntamuoto kannattaa valita oman kunnon ja mieltymysten mukaan.  

”Ei kannata jäädä odottamaan kivutonta hetkeä, se vain hidastaa kuntoutumista”, Anna-Sofia Simula sanoo. 

Kävely tekee selälle hyvää. Jos ei pääse heti ulos liikkumaan, jo kotona käveleskely on selälle hyödyksi. 

Jos omaan arkeen kuuluu kuntosalilla käyminen, sitä kannattaa jatkaa selkäkipuisenakin, mutta muokata liikkeitä väliaikaisesti itselleen paremmin sopiviksi.  

”Silloin ei kannata tehdä liikkeitä maksimipainoilla, vaan keventää harjoittelua kipujakson ajaksi.” 

Liikuntaharrastusta kannattaa jatkaa, ettei liikkumisen rutiini pääse katkeamaan. Harrastusten yhteydessä näkee usein myös tuttavia. Sekin voi helpottaa kivun kanssa pärjäämistä. 

Paljon liikkuvien kohdalla selkäkivun syynä voi joskus olla liiallinen kuormitus. Silloin liikuntaa on syytä keventää joksikin aikaa, mutta pysyville rajoitteille on harvoin tarvetta.   

Akuutissa vaiheessa selkäkipua voi lievittää vähän aikaa vanhalla tutulla liikkeellä, makaamalla selällään lattialla, jalat koukussa tuolilla.  

”Se rentouttaa selän lihaksia hetkellisesti, mutta ei vaikuta toipumiseen. Liike on kaikkein tärkeintä.” 

Yksi selkäkivun hoitoon yhdistetyistä virheellisistä myyteistä on, että selkäongelmat johtuisivat keskivartalon huonosta lihaskunnosta. Selkäkipuista neuvotaan usein vahvistamaan syviä vatsalihaksia ja selkälihaksia.  

Joskus kivun syynä voivat kuitenkin olla liiasta treenaamisesta ylijännittyneet lihakset. Silloin on syytä hellittää hetkeksi.  

”Selkäkivun syynä eivät läheskään aina ole heikot vatsalihakset. Ihmisellä voi olla todella vahvat lihakset ja silti selkä kipeä.” 

Teksti: Pia Laine 
Kuva: 123rf.com

Juttu on julkaistu Reuma-lehdessä 4/2021.