Eduskunta hyväksyi joulukuussa ammattihenkilöistä annetun lain muutoksen, joka astui voimaan helmikuun alussa. Sen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö asettaa erikoislääkärien koulutusmääriä koordinoivan jaoston. Erikoislääkäripula koskettaa useita erikoisaloja, joista pahimmin mm.reumatologiaa ja fysiatriaa.
Reumasairaudet ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksia (tules). Suomessa
reumatauteihin erityiskorvattavaa lääkettä saa noin 100 000 ihmistä. Kaikkiaan tule-vaivoihin Kela-korvausta saa n. 1,46 miljoonaa suomalaista.
Tule-sairaudet ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Ne aiheuttivat 33 prosenttia sairauspäivärahakausista ja 42 prosenttia osasairauspäivärahakausista vuonna 2012. Ne myös aiheuttavat toiseksi eniten työpanosmenetyksiä. Arvioidut vuotuiset kustannukset ovat noin kaksi miljardia euroa.
Reumatologeja vähemmän
kuin muissa Pohjoismaissa
Reumatologeja on jo nykyisellään tarpeeseen nähden liian vähän ja tulevaisuudessa tarve kasvaa entisestään mm. väestön ikääntymisen myötä.
Lääkäriliitto on vertaillut vuonna 2013 eri Pohjoismaiden erikoislääkäritilannetta. Sen mukaan reumatologeja on väkilukutietoihin suhteutettuna selvästi vähiten Suomessa, jossa yhtä reumatologia kohden väkiluku on 1:52 300. Vastaava luku Ruotsissa on noin 1:33 700 ja Tanskassa 1:26 200. Suomelle suhdeluku antaa kuitenkin liian ruusuisen kuvan, sillä 103 reumatologeista vain noin 60 työskentelee julkisella puolella. Osa hoitaa potilaita vain osa-aikaisesti tai toimii esimerkiksi hallinnossa.
Nykytilanteessa pelkona on, että käytännön työtä tekevät reumatologit, fysiatrit ja muut hoitoon osallistuvat väsyvät, potilaiden kohtuuttoman pitkät jonotukset lisääntyvät ja siten sairaudet pahenevat.
Hyvä hoito säästää
kustannuksia
Suomessa siirtyy vuosittain eläkkeelle viisi reumatologia vuoteen 2025 mennessä eli puolet kaikista. Samalla koulutusohjelmiin ilmoittautuneiden määrä on tutkintotavoitteisiin nähden liian pieni. Fysiatrien määrän ennustetaan vähenevän jopa 35 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.
Hyvä tule-sairauksien hoito säästää monella tavalla: sairaalahoitoja, hoivapaikkoja, leikkauksia, kuntoutusta ja dialyysejä tarvitaan vähemmän. Lisäksi vältytään työkyvyttömyyseläkkeeltä ja säilytetään toimintakyky sekä elämänlaatu.Tämän saavuttaminen vaatii osaamista. Mitä aiemmassa vaiheessa henkilö saa oikean diagnoosin, sitä paremmin sairaus saadaan hallintaan.
Lakimuutos on tärkeä ja valtakunnallista koordinaatiota erikoislääkärikoulutukseen tarvitaan kipeästi. Pelkästään sillä ei kuitenkaan pelasteta esimerkiksi reumatologien tilannetta, vaan alalle tarvitaan lisää virkoja, professuureja ja kouluttajia.
Maria Ekroth
toimitusjohtaja
Suomen Reumaliitto
puh. 040 707 9114