Siirry sisältöön

Bursiitti lonkissa

paljasjalkainen nainen venyttää käsiään lattiaa kohti.

Bursiitti eli limapussin tulehdus kiusaa usein lonkissa ja tekee kyljellään nukkumisesta vaikeaa. Vaiva on helppo diagnosoida ja se paranee yleensä hyvin.

 

Limapussit eli bursat sijaitsevat luiden ja lihasten kiinnityskohdissa, joissa niiden tehtävänä on voidella nesteellään luisten ulokkeiden ja pehmytkudosten välistä tilaa. Limapussit voivat tulehtua liiallisen rasituksen takia sekä kolahtamisen, puristumisen tai muun vamman seurauksena. Silloin puhutaan bursiitista.

”Bursiitti voi tulla kenelle tahansa, mutta tyypillisin se on keski-ikäisillä, noin 40–60-vuotiailla. Vaiva on kohtalaisen yleinen, mutta tutkimusta sen yleisyydestä ei ole tehty”, kertoo dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Eniten bursiittia esiintyy lonkissa, toiseksi eniten kyynärpäissä ja kolmanneksi eniten polvissa. Myös olkapäiden ja akillesjänteen kiinnityskohdan limapussit kantapäissä voivat tulehtua.

”Lonkan tulehduksia on eniten naisilla, ja oletetaan, että leveämmällä lantiolla on jotakin tekemistä sen kanssa. Kyljellä nukkuessa kova patja ja luinen reisiluun pää vastakkain voivat aiheuttaa lonkkaan puristusta. Bursiitti on tavallinen myös urheilijoilla, jotka juoksevat paljon mäkiä tai portaita ylös.”

Reumapotilailla nivelten tulehdustila voi herkistää myös limapussien tulehtumiselle. Tyypillisimmin reumapotilailla tulehtuvat lonkat, mutta tavallisia ovat myös kyynärpäiden ja olkapäiden bursiitit.

”Olen tyhjentänyt reumapotilailta suuriakin bursia olkapäistä”, sanoo Pohjolainen.

Yhden jalan seisonta paljastaa

Bursiitti oireilee nivelen kipuna ja arkuutena. Lonkassa on useita limapusseja, jotka sijaitsevat ison sarvennoisen eli reisiluun yläpäässä olevan luu-ulokkeen, trokanterin, alueella. Trokanterbursiitti on lonkan yleisin limapussitulehdus. Siinä kipu tuntuu lonkan ulkoreunalla ja usein myös reiden ulkosivulla ja pakaran ulkoreunassa, mutta vain harvoin reiden takaosassa.

Bursiitti tekee kyljellään nukkumisesta vaikeaa. Myös portaiden kiipeäminen ja kyykystä tai tuolilta ylös nousu aiheuttavat kipua.

Bursiitti voi olla joko molemmissa tai vain toisessa lonkassa. Vaiva on helppo diagnosoida.

”Jos on oikein iso tulehdus, se voi näkyä ultraäänessä, mutta parhaiten se näkyy magneettikuvasta. Kokenut kliinikko pystyy tekemään diagnoosin myös ilman kuvausta. Lonkan bursiitissa kiertoliikkeet ja reiden äärilähennys aiheuttavat potilaassa kipua ja alue on lisäksi tunnustellessa arka. Yhdellä jalalla seisominen yli puolen minuutin ajan myös provosoi ison sarvennoisen aluetta. Se on hyvä testi.”

Tulehdus näkyy lonkassa harvemmin turvotuksena ulospäin. Sen sijaan pienempien nivelten, kuten kyynärpään ja olkapään bursiiteissa turvotus on helpompi havaita. Nivelet ovat myös kipeitä nojatessa ja liikkeissä tuntuu kipua.

Kyynärpään bursiitti voi johtua esimerkiksi jatkuvasta puristumisesta pöytää tai työtuolin kyynärtukea vasten. Kantapäässä akillesjänteen kiinnityskohdassa oleva bursiitti saattaa taas hangata kenkää vasten, mikä aiheuttaa kipua kävellessä.

Rasituksen loppuminen tärkeintä

Suurin osa bursiiteista menee ohi itsestään, mutta jos kipu jatkuu yli kaksi kuukautta, on syytä mennä lääkäriin.

”Kotikonsteista tärkein on rasituksen vähentäminen. On myös hyvä käyttää kipeässä kohdassa kylmäpakkausta 3–5 kertaa vuorokaudessa 10–20 minuuttia kerrallaan ja varsinkin rasituksen jälkeen. Tämä ja tulehduskipulääke geelinä tai suullisesti 10–14 vuorokauden ajan riittävät hoidoksi lievissä tapauksissa.”

Myös venyttely kuuluu olennaisesti bursiitin hoitoon, sillä pehmytkudosten venyvyyden ja liikkuvuuden lisääntymisen ansiosta limapussin puristus helpottuu, mikä lievittää kipua.

”Jos tulehdus on tosi ärhäkkä, kannattaa aluksi käyttää kylmähoitoa ja aloittaa venyttely vähitellen”, neuvoo Pohjolainen.

Lonkan bursiitissa kannattaa liikkuessa välttää erityisesti portaiden ja ylämäkien kiipeämistä ja kyykkyyn menoa. Yleisesti ongelman aiheuttanutta usein toistuvaa liikettä tai hankausta tulee välttää.

Bursiitti paranee hyvin

Itsehoito on alussa oleellista, mutta jos kipu jatkuu tai on hyvin voimakasta, voi lääkärin apu olla tarpeen.

”Jos omat keinot eivät riitä, hoitona käytetään puudutteeseen laimennettua kortisonia, joka ruiskutetaan limapussiin tai lihaksen kiinnityskohtaan. Ruiske tulee pistää riittävän syvälle. Yksi tai kaksi ruisketta yleensä riittää, harvoin kannattaa laittaa yli kolmea. Kortisonin vaikutus kestää parisen viikkoa, jonka jälkeen oma elimistö pääsee parantamaan lopun tulehduksen. Myös limapussin punktoiminen on vaikeissa tapauksissa mahdollista.”

Lonkkaan voi bursiitin seurauksena kertyä kalkkia, jota ei murskata, kuten usein olkapäähän kerääntyneelle kalkille tehdään.

”On tavallista, että luonto kehittää lonkkaan kalkkia, muuta kalkki ei aiheuta kipua. Se on seurannaisilmiö, eikä sitä kannata lähteä murskaamaan pois”, Pohjolainen sanoo.

Bursiitti paranee yleensä kokonaan ja kroonistuu vain harvoin. Tulehdus saattaa pitkittyä, jos hoito viivästyy paljon ja tulehduksen aiheuttanut rasitus jatkuu. Myös pitkittyneissä tapauksissa bursiitti paranee yleensä noin yhden tai kahden vuoden aikana.

”Bursiitin saa yleensä hyvin rauhoittumaan, mutta sillä on jonkin verran uusimistaipumusta, mikä voi näkyä reumapotilailla”, toteaa Pohjolainen.

Teksti: Päivi Maaniitty
Kuva: Fotolia

Juttu on ilmestynyt Reuma-lehdessä 1/2019