Reumaliitto vaikuttaa

Reumaliiton vaikuttamistoiminnan tarkoitus on puhua reuma- ja tule-sairaiden puolesta. Tuomme valtakunnan tasolla pitkäaikaissairaiden ääntä esille poliittiseen päätöksentekoon sekä yhteistyöhön viranomaisten, muiden järjestöjen ja liittojen sekä alan ammattilaisten kanssa. Jäsenyhdistyksemme ja kahdeksan aluetoimikuntaamme vaikuttavat oman alueensa asioihin. Reumaliitto toimii valtakunnan tasolla koko Suomea koskevissa asioissa.

Vaikuttamistoimintamme keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspoliittiset teemat, jotka koskettavat laajasti kohderyhmäämme. Näitä ovat esimerkiksi reuma- ja tule-sairaiden maksutaakka eli lääke-, terveydenhuollon- ja matkakorvaukset, kuntoutus, potilasturvallisuus, terveydenhoitoon pääsy sekä se, että osaavia ammattilaisia olisi riittävästi.

Toimintamme kumpuaa jäsenistömme tarpeista, joten ole meihin rohkeasti yhteydessä! Kysymme jäsenistön näkemyksiä tärkeimpiin lakiehdotuksiin, ja jäsenistö vaikutti myös hallitusohjelmatavoitteisiimme.

Järjestömme asiantuntijatehtäviin kuulu täsmällisen ja luotettavan tiedon tuottaminen päätöksentekijöille, terveydenhuollon ammattilaisille ja kansalaisille.

Reuma- ja muut tule-sairaudet lukuina

  • Reumatauteihin Kela-korvausta saa Suomessa noin 100 000 ihmistä ja yleisesti tuki- ja liikuntaelinten (tule) sairauksiin tai vaivoihin 1,35 miljoonaa henkilöä.
  • Tule-sairaudet ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.
  • Terveyskeskusten ja työterveyshuollon potilaskäynneistä 25–30 % koskee tule-sairauksia. Ne ovat perusterveydenhuollossa suurin sairausryhmä ja psyykkisten sairauksien ohella tärkein sairauslomien syy.
  • Kela kuntoutti vuonna 2013 lähes 100 000 henkilöä. Tule-potilaiden osuus tästä oli alle 10 %. (Lääkärilehti, 39/2014).
  • Tuki- ja liikuntaelinten oireet, sairaudet ja niiden seuraukset ovat vakava kansanterveyden ja -talouden ongelma. Tule-sairauksien aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat 3–4 miljardia euroa vuodessa. Niiden aiheuttamat suorat kustannukset, kuten sairaudenhoidosta syntyvät kustannukset, ovat lähes 600 miljoonaa euroa vuodessa. (THL 2010.)
  • Tule-sairauksista johtuvien sairauslomien, työkyvyttömyyden ja niiden kustannusten vähentämiseksi tarvitaan riittävästi osaavaa henkilöstöä.

Konkreettisia toimiamme

Seuraamme jatkuvasti valmisteilla olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja otamme kantaa ehdotettuihin lakimuutoksiin erilaisilla lausunnoilla ja kannanotoilla. Lausunnoilla kerromme viranomaisille tai päättäjille, miltä valmisteilla oleva laki näyttää reuma- ja tule-sairaan näkökulmasta. Tämän lisäksi teemme esimerkiksi kannanottoja, vetoomuksia ja mielipidekirjoituksia.

Hallitusohjelmatavoitteemme 

Hallitusohjelmatavoitteemme linjaavat hallituskauden tärkeimpiä vaikuttamistavoitteitamme. Hallitusohjelma vuosille 2015-2019 päätettiin 27.5.2015. Reumaliitto kysyi hallitusohjelmatavoitteiden kärkiä jäseniltään sähköisellä kyselyllä. Kaikilla oli mahdollisuus vaikuttaa. Tärkeimmiksi asioiksi nousivat:

  • Erikoislääkäripula kuriin
  • Pitkäaikaissairaiden maksutaakkaa ei saa lisätä
  • Kuntoutusjärjestelmää selkiytettävä ja rahoitus turvattava

Suomen Reumaliiton hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2015-2019 (pdf)

1. Erikoislääkäripula kuriin

Reumaliitto on todella huolissaan yleisesti erikoislääkäripulasta Suomessa, ja erityisesti koskien reumatologeja ja fysiatreja.

Reumatologien ja fysiatrien määrä laskee rajusti

Suomessa on tällä hetkellä noin 100 reumatologia, joista alle 70 toimii julkisella puolella. Kaikki eivät kuitenkaan työskentele potilastyössä vaan osa on esimerkiksi hallinnollisella puolella. Heistä puolet on eläköitynyt kymmenen vuoden päästä, eikä uusia valmistu tarpeeksi korvaamaan vajetta. Esimerkiksi TYKS-erva-alueen erikoislääkäritarvetta käsittelevän raportin mukaan Suomessa olisi vuonna 2025 jopa 38 reumatologia vähemmän kuin vuonna 2012 eli yhteensä enää 72.

Jo nyt reumatologeja on vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Fysiatrien määrän ennustetaan vähenevän jopa 35 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Kuitenkaan reumatologien ja fysiatrien tarpeen ei nähdä vähenevän tulevaisuudessa, pikemminkin päinvastoin.

Ilman reumatologia diagnoosia ei olisi tullut vieläkään ja oikeaa lääkitystä käynnistetyksi. Oireita on ollut kuitenkin jo vuosia.”

Mikä ratkaisuksi?

Haaste on monitahoinen: tarvitaan lisää virkoja, koulutuspaikkoja, kouluttajia ja professuureja. Lisäksi opiskelijoita pitää pystyä houkuttelemaan alalle.

Ministeriössä on valmisteilla erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen koordinaatiojaosto, jonka tehtävänä olisi tarkastella mm. erikoisalakohtaisia koulutustilanteita. Jaoston toiminta ja ohjausvalta tulee turvata sekä taata sille vähintään vakituinen pääsihteeri. Muuten jaosto ei kykene toimimaan tehokkaasti.  Koulutuksen EVO-rahoituksen tulee tukea tarpeen mukaista erikoislääkärien kouluttamista.

Haaste on valtakunnallinen ja alueellinen. Reumaliiton mielestä tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan koordinoituja yhteisiä toimia. Valtakunnallista ohjausta erikoislääkärien koulutuksesta tulee lisätä. Sairaanhoitopiirien (ja tulevaisuudessa mahdollisten sote-alueiden) tasolla pula-aloille tarvitaan lisää virkoja, kouluttajia ja professuureja. Kaikkien asiaan liittyvien tehtävänä on vaikuttaa alan imagoon ja kyetä houkuttelemaan alalle opiskelijoita.

Huomenna on sunnuntai ja maanantaina pääsen reumatologille. Lasken minuutteja ja tunteja, olen ollut niin kipeä.”

Tule-sairauksien hyvä hoito säästää

Hyvä tule-sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito säästävät monella tavalla: sairaalahoitoja, hoivapaikkoja, leikkauksia, kuntoutusta ja dialyysejä tarvitaan vähemmän. Lisäksi vältytään työkyvyttömyyseläkkeeltä ja säilytetään toimintakyky sekä elämänlaatu. Tämän saavuttaminen vaatii osaamista.

Mitä aiemmassa vaiheessa henkilö saa oikean diagnoosin, sitä paremmin tauti saadaan hallintaan. Se on tarkoituksenmukaista yksilön hyvinvoinnin, mutta myös yhteiskunnan kannalta. Kun ihmisen työ- ja toimintakyky säilyy pidempään, hän ei joudu kalliille sairauslomalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle.

Jos tule-tauteja hoitaa niihin perehtymätön lääkäri, seurauksena voi olla diagnoosin viivästyminen, vääriä ja kalliimpia hoitoja, nivelten ym. rikkoutumista ja tätä kautta potilasturvallisuuden vaarantuminen. Kustannukset yhteiskunnalle ovat näin moninkertaiset verrattuna siihen, että alan erikoislääkäreitä olisi tarpeeksi.

Reumasairaan hyvän hoitotuloksen varmistaminen vaatii moniammatillisen tiimin. Reumatiimi koostuu seuraavista asiantuntijoista: reumatologi, reumaortopedi, reumahoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, jalkaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja. Näiden lisäksi tarvittaessa voidaan käyttää myös ravitsemusterapeutin ja psykologin palveluja. Koko tiimi kärsii erikoislääkärin osaamisen puuttumisesta, ja tilanne jättää esimerkiksi hoitajat kohtuuttomaan tilanteeseen ja kuormittaa heitä.

Olen todella iloinen ja helpottunut, että sain vihdoinkin diagnoosin reumatologilta. Nyt ei enää tarvitse "kadehtia" niitä reumaatikkoja, jotka tietävät sairautensa nimen.

Pelkona tilanteen moninainen huononeminen

Pelkona on käytännön työtä tekevien reumatologien, fysiatrien ja muiden hoitoon osallistuvien väsyminen, tärkeiden erikoisalojen näivettyminen ja potilaiden kohtuuttoman pitkien jonotusten lisääntyminen, potilasturvallisuuden vaarantuminen ja siten tautien ja työkyvyttömyyden paheneminen. Nämä näkyvät yhteiskunnassa kasvaneina kustannuksina ja työpanosmenetyksinä.

Reumaliiton ehdotus hallitusohjelmaan:

Erikoislääkärien koulutusmäärien valtakunnallista ohjausta lisätään erikoisalojen lääkärimäärien ja potilasturvallisuuden turvaamiseksi. Erikoislääkärien koulutusmääriä ohjaavan valtakunnallisen koordinaatiojaoston toimintaan varataan riittävät voimavarat.

2. Pitkäaikaissairaiden maksutaakkaa ei saa lisätä

Reumaliiton mielestä pitkäaikaissairaiden ja pienituloisten maksutaakkaa ei saa lisätä vaan sitä tulee keventää.

Valtakunnalliset raamit maksuissa

Valtio ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikkaa sekä lääkkeistä ja matkoista maksettavia korvauksia. Asiakasmaksupolitiikan tavoitteena on, että maksut ovat palvelun käyttäjän kannalta kohtuullisia siten, etteivät ne ole esteenä palveluihin hakeutumiselle. Lääke- ja matkakorvaukset tukevat kansalaisia niistä aiheutuvissa maksuissa.

Kunnat voivat asettaa valtakunnallisia enimmäismääriä alemmat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Käytännössä kuntalaiselta veloitetaan kuitenkin useasti valtakunnalliset maksujen enimmäismäärät.

Maksut ja maksukatot vuonna 2015

Suomessa maksettiin 1,38 miljoonalle hengelle lääkkeistä Kela-korvauksia tuki- ja liikuntaelinten (tule) ongelmiin vuonna 2012. Henkilöitä, joilla on lääkkeiden erityiskorvausoikeus reumatautien vuoksi on noin100 000.

Suuria kustannuksia sairastavalle aiheuttavat mm. lääkkeet, voiteet, terveyspalvelut ja matkat terveydenhuoltoon sekä kuntoutukseen. Yhdelle henkilölle aiheutuvia kustannuksia pyritään hillitsemään vuotuisten maksukattojen avulla.

Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto on 679 euroa vuonna 2015. Tämä tarkoittaa, ettei potilaan tarvitse maksaa kalenterivuoden aikana asiakasmaksuja enempää kuin 679 euroa niistä asiakasmaksuista, jotka kuuluvat maksukaton piiriin. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat maksuttomia kyseisen kalenterivuoden loppuun. Maksukattoon ei lasketa mukaan esimerkiksi hammashoitoa.

Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on 612,62 euroa vuonna 2015. Katon täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun lääkettä kohti. Kaikista lääkkeistä ei makseta korvauksia.

Sairaanhoitoon tai kuntoutukseen liittyvien matkojen maksukatto on 272 euroa, minkä täyttymisen jälkeen Kela maksaa ylittävän osan tarpeellisista matkakustannuksista kokonaan. Yhteen suuntaan tehdystä matkasta asiakkaan omavastuuosuus on 16 euroa.  

Lisätietoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Tilanteeni on niin paha, että minulle suositellaan suoraan biologisia lääkkeitä. En ole tiennyt mitään mistään nivelsairauksista, olen sairastanut vasta pari kuukautta. En ole osannut varautua mitenkään kaikkiin sairauden kustannuksiin!

Maksutaakka käytännön arjessa

Pitkäaikaissairas joutuu pahimmillaan pois töistä samaan aikaan kun kulut lääkkeiden ja sairastamisen myötä kasvavat. Ihmisten tilanteet ovat moninaisia, mutta esimerkiksi pienintä mahdollista eläkettä eli takuueläkettäsaavalle jää verojen jälkeen kuukaudessa vain 741,49 euroa elämiseen (Kela).Tästä summasta tulisi maksaa asuminen, ruoat, vaatteet, harrastukset, liikkuminen jne.

Sairastamisesta tulee sievoinen summa lisää kuukausittaisiin kuluihin. Vain osa lääkkeistä ja voiteista kuuluu aiemmin esiteltyyn lääkekattoon. Useilla tule-sairailla täysin itse maksettavaksi voivat jäädä esimerkiksi silmätipat, voiteet, kipulääkkeet ja vitamiinit. Jäsenemme ovat kertoneet, että heillä kuluu 100–1500 euroa vuodessa ei-korvattaviin lääkkeisiin ja voiteisiin ym. Esimerkiksi pelkkiin kipulääkkeisiin voi kulua 400 euroa vuodessa.

Osa lääkkeistä on saatettu määrätä sairauden hoitoon, mutta ne eivät siltikään kuulu korvauksen piiriin. Ei myöskään ole harvinaista, että ihmisellä on useaa sairautta eli ns. liitännäissairautta. Tällöin henkilö joutuu hoitamaan useaa tautia ja lääkkeitä on sen mukaisesti.

Lääkekatto, terveydenhuollon maksukatto ja matkojen maksukatto tekevät yhteensä 1563 euroa euroa vuonna 2015. Summat ovat suuria suhteutettuna takuueläkkeeseen 741,49 euroa kuussa. Lisäksi maksut ja maksukatot moninkertaistuvat, mikäli perheessä on useampi sairastava. Katot lasketaan kalenterivuosittain. Se tarkoittaa monelle suuria kustannuksia alkuvuoteen, jolloin kaikki maksut kattoa varten alkavat alusta.

Mä laskin, että meidän erityisessä perheessä, jossa pitkäaikaissairaita ja muita erityisiä on koko joukko, maksoin 2013 kattoja yhteensä 4100e joulukuuhun mennessä. Lisäksi on maksuja, joita ei kattoihin hyväksytä. Hirvittää vuoden alku ja alusta aloittaminen.

Kuluja on monelle liikaa

Osalla pienituloisista terveydenhuoltokulut muodostavat jopa yli 40 prosenttia perheen maksukyvystä (THL).

Maksut ovatkin monelle vähävaraiselle liikaa, eivätkä maksukatot auta tarpeeksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Osa sairastavista joutuu miettimään, onko varaa käydä lääkärissä tai ostaa määrättyjä lääkkeitä. Erityisesti tulehduksellisissa reumataudeissa lääkkeen ottamatta jättäminen johtaa taudin pahenemiseen. Moni myös siirtää lääkkeiden ottamista rahatilanteensa vuoksi.

Useat pitkäaikaissairaat ovat eläkkeellä ja elävät ns. kädestä suuhun eikä säästöjä ole kertynyt.

Lääkärit törmäävät työssään yhä useammin tilanteisiin, joissa potilaat kertovat voivansa aloittaa sairauden hoitamiseen tarvittavan lääkekuurin vasta palkkapäivän tai korvaustenmaksupäivän jälkeen.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto Suomessa. Sitä voi saada esimerkiksi lääkeostoksiin, mutta harmittavan harva tietää tästä mahdollisuudesta. Lisäksi usea ei tiedosta huolimatta halua hakea tukea koska kokevat sen liian byrokraattiseksi tai eivät halua realisoida omaisuutta. Osa kokee, että tukea hakiessa muille pitää levitellä koko elämä eikä jaksa paperisotaa, osa on pettynyt järjestelmään.

Joka vuosi haen maaliskuussa lääkekaton verran toimeentuloa, koska en voisi kerralla ostaa itse lääkkeitä, saan vain kansaneläkettä ja hoitotukea. Muutaman kerran toimeentulohakemukseni on hylätty ja olen joutunut taistelemaan ja odottamaan lääkkeiden ostamista. Sitten olen saanut läpi myönteisen päätöksen. Mielestäni lääkkeet pitäisi automaattisesti korvata toimeentulona pienituloiselle, eikä taistelun kautta. Itse jouduin olemaan ilman piikkiä pidempään, toimeentulon käsittelyn ajan, ja reumani aktivoitui hyvin äkkiä ja sitten sitä on huomattavasti vaikeampi saada aisoihin. Vaikeassa reumassa lääkkeiden oikeaan aikaa ottaminen on erittäin tärkeää, ettei tulehdukset ehdi aktivoitua. Joka vuosi saa pelätä, ettei toimeentuloa myönnetä ja joutuu jättämään lääkkeet tauolle ja jopa ehkä sairaalahoitoon tämän vuoksi. Näin ei saa olla!

Vertailua muihin maihin

Kotitalouksien rahoitusosuus (palvelujen käyttömaksut ja omavastuut) on Suomessa erityisesti terveydenhuollossa kansainvälisesti korkea. Vain muutamissa muissa EU-maissa kotitalouksien maksama osuus terveydenhuollon menoista on suurempi kuin Suomessa (OECD 2010). (THL 2014, s.12–13).

Ruotsissa lääkkeiden vuotuinen omavastuuosuus on 252,48 euroa eli lähes 400 euroa alhaisempi kuin Suomessa.

Ruotsissa lääkkeiden korvaustaso ei riipu sairauden vaikeudesta tai lääkkeen tarpeellisuudesta, vaan potilaan lääkekustannuksista 12 kuukauden aikana. Järjestelmässä potilas maksaa lääkekustannukset kokonaan 126,24 euroon saakka, jonka jälkeen korvaus määräytyy prosenttiperusteisesti. Vuosittaisen kustannuskaton täytyttyä lääkkeet ovat potilaalle maksuttomia. Perheen lasten lääkekustannukset lasketaan yhteen kertymään.(STM 2013, 29–30).

Lisätietoa muiden maiden maksuista

Eriarvoisuus Suomessa

Sosiaalisesta asemasta johtuvat terveyserot ovat epäoikeudenmukaisia eroja kansalaisten tasa-arvoisuuteen tähtäävässä yhteiskunnassa.

Eriarvoisuus näkyy mm. siinä, että julkista terveydenhuoltoa käyttävät jonottavat hoitoon muita kauemmin tai kuollevat aiemmin. Suomessa on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna poikkeuksellisen suuret erot eri sosioekonomisten ryhmien kuolleisuudessa. Kun 35-vuotiaan työntekijämiehen keskimääräinen elinikä on 74 vuotta, saman ikäisellä johtavassa asemassa olevalla se on 80 vuotta. (THL).

THL:n mukaan monet tutkimustulokset viittaavat siihen, että alemmissa tuloryhmissä on hyvätuloisia enemmän sellaista kuolleisuutta, joka voitaisiin välttää terveydenhuollon keinoin. Samoin pienituloisilla on hyvätuloisia enemmän tyydyttämätöntä terveyspalveluiden tarvetta.

Lisäksi pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvat miehet kuolivat vuonna 2008 lähes neljä kertaa suurituloisimpaan viidennekseen kuuluvia miehiä todennäköisimmin sellaisiin syihin, jotka olisivat olleet terveydenhuollon keinon vältettävissä. Pieni- ja suurituloisten naisten välillä ero oli yli kaksinkertainen. Pienituloiset myös raportoivat muita useammin, että he eivät ole saaneet tarvitsemiaan avohoidon terveyspalveluita. Sama kokemus on työttömillä ja taloudellista uhkaa kokeneilla. (THL).

Terveyseroja kaventamalla voidaan vähentää terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta ja turvata riittävät palvelut kaikille kansalaisille. Samalla kustannukset laskevat ja väestön työ- ja toimintakyky kohenee.

Tärkeä keino terveyserojen kaventamisessa on terveyspalveluiden ja lääkkeiden saatavuus eli se, että kaikilla varallisuuteen katsomatta on mahdollisuus ja oikeus saada niitä.

Asiakasmaksut lisäävät eriarvoisuutta

Terveyteen liittyvät lääke- ja asiakasmaksut ovat yksi keskeisistä eriarvoisuutta tuottavista tekijöistä. Terveyskeskusmaksut vaikeuttavat heikoimmassa asemassa olevien hoitoon hakeutumista.

Terveyskeskus on ainoa kaikille avoin palvelukanava, josta maksuttoman työterveyshuollon ja kalliiden yksityisten palvelujen ulkopuolelle jäävät voivat saada palveluja. Terveydenhuollon asiakasmaksut vievät huomattavan osuuden kaikkein pienituloisimpien kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista. Asiakasmaksut voivat estää palvelujen tarpeenmukaista käyttöä ja lääkekulut voivat olla merkittävä ongelma pienituloisille.(THL)

Sairaudesta aiheutuvissa kuluissa tukeminen vähentää sekä väestöryhmien että alueiden välistä epätasa-arvoa.

Lisää tietoa terveyseroista ja niihin vaikuttamisesta

En tiedä, miten selviän vuokrasta. 600 euroa lääkkeisiin on iso summa kerralla, koko eläke menisi ja syödäkin pitäisi, mitään muuta ei elämiseen jäisi. Taitaa jäädä lääke hakematta. Ahdistaa! Kunpa saisi osamaksulla apteekista.

Pitkäaikaissairaan maksutaakkaa ei saa lisätä

Reumaliiton mielestä pitkäaikaissairaiden ja pienituloisten maksutaakkaa ei saa lisätä vaan sitä tulee keventää.

Vuonna 2015 kaikki maksukatot ovat yhteensä 1563 euroa. Tämä on vähävaraiselle liikaa. Summa on kansainvälisesti katsoen korkea, sillä vain muutamissa muissa EU-maissa kotitalouksien maksama osuus terveydenhuollon menoista on suurempi kuin Suomessa.

Käytännössä sairastavalla on kattojen lisäksi niiden ulkopuolisia kuluja, kuten siihen kuulumattomia lääkkeitä ja voiteita. Maksutaakka pieniin tuloihin nähden on suhteeton, minkä vuoksi osa jättää lääkkeet ostamatta ja käymättä lääkärillä tai siirtää niitä.

Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että terveyseroja tulee kaventaa. Yksi tärkeä keino siihen ovat maksut koskien lääkkeitä ja terveydenhuoltoa.  Reumaliitto ehdottaa eri maksukattojen yhdistämistä siten, että pitkäaikaissairaan terveyteen liittyvät kulut saadaan alemmaksi.

Reumaliiton ehdotus hallitusohjelmaan: Pitkäaikaissairaan maksutaakkaa ei lisätä.

Lääkekorvausjärjestelmää, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksuja ja julkisesti rahoitettuja henkilökuljetuksia kehitettäessä varmistetaan pitkäaikaisesti sairaiden ja pienituloisten henkilöiden lääkkeiden, palveluiden ja matkojen saatavuus. Niihin liittyvät maksukatot yhdistetään nykyistä alhaisemmalle tasolle.

3. Kuntoutusjärjestelmää selkiytettävä ja rahoitus turvattava

Reumaliitto näkee, että kuntoutusjärjestelmää tulee selkiyttää ja riittävä rahoitus varmistaa. Kuntoutus tulee sitoa aidosti osaksi sairastavan hoitoprosessia ja toimintakyvyn ylläpitoa. 

Kuntoutuksen merkitys

Kuntoutus on tärkeää useissa sairauksissa. Se ylläpitää työ- ja toimintakykyä sekä turvaa hoidon onnistumisen.

Kuntoutuksen toimijoita ovat mm. kunnat, Kela, työterveys, vakuutus- ja työeläkelaitokset, TE-palvelut ja eri järjestöt. Kuntoutusmuotoja on useita. Kela tarjoaa esimerkiksi ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä kuntoutuspsykoterapiaa.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa (tule) kyse on yleensä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Sen tarkoituksena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistää hänen elämänhallintaansa ja itsenäistä suoriutumista. Tule-kuntoutus on oireiden mukaista ja sen merkitys on suuri mm. toimintakyvyn palauttamisessa, kivun lievityksessä, oireiden ja virheasentojen ehkäisyssä, neuvonnassa sekä kuntoutujan aktivoinnissa ja tukemisessa.

Varhainen kuntoutus on tärkeää tule-sairauksissa. Parhaimmillaan voidaan ehkäistä tuki- ja liikuntaelimistön oireiden kroonistuminen sekä sairauden tai vaivan paheneminen, nopeuttaa parantumista ja pidentää työssäjaksamista.

Hyvä kuntoutus on oikea-aikaista, sujuvaa ja moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden ja kuntoutujan välillä. Kuntoutus lähtee ihmisen elämäntilanteesta käsin. Kuntoutuminen on henkilökohtainen prosessi.

Minun elämänlaatuni parani kuntoutuksessa. Sain sieltä hyvää apua siihen, miten kuntoutan itseäni kotona ja vertaistuki oli todella hyvä. Ne, jotka sairastavat samaa sairautta ymmärtävät toista.

Lukuja tule-sairauksista

Tuki- ja liikuntaelinten oireet, sairaudet ja niiden seuraukset ovat vakava kansanterveyden ja -talouden ongelma. Tule-sairauksien aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat yli 2,5 miljardia euroa vuodessa. Niiden aiheuttamat suorat kustannukset, kuten sairaudenhoidosta syntyvät kustannukset, ovat lähes 600 miljoonaa euroa vuodessa. (THL 2010.)

Reumatauteihin Kela-korvausta saa Suomessa noin 100 000 ihmistä ja yleisesti tule-sairauksiin tai -vaivoihin 1,38 miljoonaa henkilöä (Suomen lääketilasto). Tule-sairaudet ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Suomessa menetetään työkyvyttömyyseläkkeiden vuoksi kahdeksan miljardin euron työt eli 181 000 henkilötyövuotta. Keskeisimmät työtä haittaavat sairausryhmät ovat masennus ja etenkin tules-ongelmiin liittyvät kovat kivut. (STM työsuojeluosaston selvitys.)

Terveyskeskusten ja työterveyshuollon potilaskäynneistä 25–30 % koskee tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Ne ovat perusterveydenhuollossa suurin sairausryhmä ja psyykkisten sairauksien ohella tärkein sairauslomien syy. Kela kuntoutti vuonna 2013 lähes 100 000 henkilöä. Tule-potilaiden osuus tästä oli alle 10 %. (Lääkärilehti, 39/2014).

Kuntoutuksen niukat voimavarat

Kuntien velvollisuutena on järjestää asukkaidensa lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut osana sairaanhoitoa. Osassa tapauksista vastuu siirtyy Kelalle tai vakuutuslaitokselle. Jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuuta ei pystytä selkeästi osoittamaan, kunnan on järjestettävä lääkinnällinen kuntoutus. (Kuntoutusportti)

Käytännön keskusteluissa ja toimissa kuntien vastuu kuntoutuksesta jää kuitenkin usein näkymättömäksi. Useimmissa kunnissa voidaan kuntouttaa vain pieni osa tule-potilaista, koska kunnat eivät priorisoi kuntoutusta ja fysioterapeutteja on julkisessa terveydenhuollossa liian vähän. Lisäksi kuntoutusta yksityispuolella ei yleensä kustanneta. Kela korvaa potilaalle avohoitona yksityispuolella toteutetusta fysioterapiasta noin 20 %. Huomattavalla osalla potilaista ei ole varaa käyttää yksityisiä palveluja. (Lääkärilehti 39/2014).

Käytännössä Kela on suuri kuntouttaja suhteessa sen suhteellisen rajattuun kuntoutusvastuuseen. Eri sairausryhmien lääkinnällinen kuntoutus kuuluu Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen alle, jota vuonna 2013 sai 41 000 henkeä. Lainsäädännön muutosten myötä Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määräraha pienenee puoleen. Sen myötä rahamäärä supistuu pysyvästi 12,4 miljoonaa euroa vuodesta 2015. Riski määrärahan supistumisesta jatkossa on myös suuri. (Kela)

Reumaliitto on huolissaan Kelan harkinnanvaraisen lääkinnällisen kuntoutuksen tilanteesta ja sen vaikutuksista tule-sairaisiin.

Ei ole mitään mieltä, että ihmisiltä evätään vuosia kuntoutus ja lopulta päätyy työkyvyttömänä eläkkeelle.

Tehottomuus kasvattaa kustannuksia

Suomessa vastuu kuntoutuksesta jakautuu useille eri tahoille, minkä vuoksi järjestelmä on pirstaleinen ja vaikeaselkoinen. Järjestelmän sekavuus näyttäytyy sairastavalle mm. epäselvyytenä siitä kuka kuntoutuksen maksaa ja miten sinne hakeudutaan. Monen kohdalla kuntoutus toteutuu liian myöhään esimerkiksi kun eläkepäätös on tehty. Pahimmillaan kuntoutus jää saamatta epäselvyyksien vuoksi.

Tehoton järjestelmä aiheuttaa yksilöille myös hoidon viivästymistä ja kuntoutuksen väärää ajoittumista, jotka johtavat pitkittyneisiin sairauslomiin ja työkyvyttömyyteen. Yhteiskunnan tasolla nämä ilmenevät kasvaneina kustannuksina.

Kustannuksia mietittäessä tulee muistaa, että kuntoutus säästää muissa terveyden- ja sosiaalihuollon kuluissa. Hyvänä esimerkkinä on väitöstutkimus (Edgren 2013), jonka mukaan kotikuntoutus lonkkamurtuman jälkeen voi säästää kalliilta laitoshoidolta. 

Nykyisellään kuntoutus ei aidosti nivoudu sairastavan hoitoprosessiin. Esimerkiksi ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen annettava kuntoutus toimii vain harvojen kodalla systemaattisesti. Kuitenkaan pelkkä leikkaukseen pääsy ei takaa potilaan paranemista, vaan monessa tapauksessa tarvitaan mm. hyvää kuntoutusta ennen ja jälkeen leikkauksen parhaan leikkaustuloksen varmistamiseksi.

Parin vuoden välein toteutetut yksilölliset laitoskuntoutusjaksot onnistuin työelämässä ollessani junailemaan siten, että vuoroin maksajana oli terveyskeskus ja Kela kunnes terveyskeskus ei enää antanut maksusitoumuksia mihinkään vaan siirsi kaikkien maksusitoumusten päävastuun keskussairaalan päätettäväksi. Kuitenkin näillä yksilöllisillä kuntoutusjaksoilla saatiin kuntoani ja toimintakykyäni pidettyä yllä niin, että jaksoin sinnitellä työelämässä neljännesvuosisadan vaikeasta reumasta huolimatta.

Järjestelmää selkiytettävä ja riittävä rahoitus turvattava

Reumaliiton mielestä kuntoutusjärjestelmää tulee selkeyttää. Nykyisellään vastuu kuntoutuksen toteutuksesta jakautuu useille tahoille, eikä kenelläkään ole kokonaisvastuuta. Sen vuoksi kuntoutuja tulee helposti pallotelluksi eri palvelujärjestelmän toimijoiden välillä. Kuntoutusta tarvitsevan on vaikea tietää mistä saada apua. Pahimmillaan kuntoutus jää saamatta vaikeuttaen sairastavan tilannetta.

Kuntoutuksen riittävä rahoitus on varmistettava. Kuntoutus tulisi nähdä investointina, joka maksaa itsensä takaisin vähentyneinä kustannuksina muualla terveys- ja sosiaalihuollossa sekä työkyvyttömyyskustannuksissa. Se on myös oleellinen osa työurien pidentämistä ja kotona asumisen tukemista. 

Kuntoutus tulee sitoa aidosti osaksi sairastavan koko hoitoprosessia ja toimintakyvyn ylläpitoa. Se ei ole erillinen osa sairastavan tervehtymistä vaan tärkeää pala kokonaisuutta.

Lisätietoa kuntoutuksesta

Reumaliiton ehdotus hallitusohjelmaan:

Kuntoutusjärjestelmää ja sen vastuita selkiytetään. Kuntoutus on oleellinen osa, kun tavoitteina ovat työurien pidentäminen sekä kotona asuminen. Se sidotaan aidosti osaksi sairastavan koko hoitoprosessia ja toimintakyvyn ylläpitoa. Kuntoutuksen riittävä rahoitus varmistetaan.

Eduskunnan Tules -ryhmä on aktiivinen asiantuntija-, yhteistyö- ja vaikuttajaverkosto

Eduskunnan Tules -ryhmä toimii aktiivisena vaikuttajaverkostona. Ryhmän kautta viemme reuma- ja tule-sairaan viestiä eduskuntaan.

Eduskunnan Tules -ryhmän tarkoituksena on tuoda esille tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivien, pitkäaikais-, ja monisairaiden sekä heidän läheistensä ääntä yhteiskunnassa. Ryhmä seuraa ja vaikuttaa valtakunnan tason sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Lisäksi se tarttuu epäkohtiin hoidon suhteen, sosiaaliturvassa ja toimintaympäristössä yleensä sekä toimii epäkohtien ratkaisemiksi.

Ryhmän kautta kansanedustajat saavat ajankohtaista viestiä ja ideoita kentältä ja siten väylän saada tietoa tärkeästä sektorista sekä asiantuntijoiden että kansalaisen näkökulmasta. He saavat tietoa päätöksenteon tueksi ja pystyvät toimimaan ryhmässä hyvän asian edistämiseksi.

Ryhmä kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa (kaksi kevät- ja syysistuntokaudella). Kokouksissa käsitellään mm. ajankohtaisia tapahtumia, työryhmiä ja lainsäädäntömuutoksia. Lisäksi viedään pitkäaikaissairaiden ja heitä hoitavien viestiä sekä huolia tiedoksi eduskuntaan.

Eduskunnan Tules-ryhmällä on mahdollisuus tehdä aloitteita kuten kirjallisia kysymyksiä ja kannanottoja, järjestää tilaisuuksia, toimia yhteistyössä muiden tahojen kanssa ja pyytää asiantuntijoita kuultavaksi. Lisäksi kansanedustajat toimivat tapahtumien tules-viestinviejinä esimerkiksi mediassa.

Eduskunnan Tules-ryhmällä on pitkä historia, sillä se perustettiin 27.1.1988. Aloitteen ryhmästä teki Suomen Reumaliitto ry. Tuolloin ryhmä toimi nimellä Kansanedustajien Reumaryhmä. Sittemmin nimeksi muutettiin nykyinen Eduskunnan Tules-ryhmä (tules = tuki- ja liikuntaelinsairaudet). Eduskuntaryhmät ovat siten jo lähes 30 vuotta nimenneet kustakin puolueesta edustajansa Eduskunnan Tules-ryhmään vaalikaudeksi kerrallaan. Edustajiksi pyydetään erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisystä ja hoidosta sekä yleisesti pitkäaikaissairaiden asioista kiinnostuneita kansanedustajia.

Eduskunnan Tules-ryhmän kansanedustajat 2015 - 2019

Anneli Kiljunen (sd.), puheenjohtaja
Martti Talja (kesk.) varapuheenjohtaja

Arto Satonen (kok.)
Jaana Pelkonen (kok.)
Sari Sarkomaa (kok.)
Katja Taimela (sd.)
Tarja Filatov (sd.)
Tuula Haatainen (sd.)
Johanna Karimäki (vihr.)
Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
Matti Semi (vas.)
Antero Laukkanen (kd.)
Sari Essayah (kd.)

Reumaliiton edustajat

Maria Ekroth
toimitusjohtaja

Noora Marjeta
sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijaharjoittelija 
Eduskunnan Tules-ryhmän yhteyshenkilö
noora.marjeta(at)reumaliitto.fi, puh. 044 550 3450

Yhteistyöstä voimaa vaikuttamiseen - Reumaliiton kannanotot ja lausunnot

Vaikuttamisessa monen järjestön yhteistyö tuo lisävoimaa. Usealla potilasjärjestöllä suurimmat kysymykset, kuten sairastamisen kustannukset ovat samat kuin meillä. Kuulumme sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestöön SOSTEen, joka vaikuttaa laajasti sosiaali- ja terveysasioihin valtakunnan tasolla.

Erityisesti Reumaliitto toimii SOSTEn POTKA-verkostossa, joka keskittyy terveyspolitiikkaan ja johon kuuluu 42 potilas- ja kansanterveysjärjestöä. Yhdessä POTKAn jäsenjärjestöt edustavat yli puolta miljoonaa sairastavaa Suomessa. 

Reumaliitto on vahvasti mukana POTKAn toimintaa ohjaavassa toimintaryhmässä (”Nyrkki”). Lisäksi olemme osa SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoimaa kuntoutuksen verkostoa (KUVE). Toimimme myös potilasturvallisuuden kehittämiseksi Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksessä Potilasjaoksessa

Kuulumme myös 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestöön Vammaisfoorumiin. Vammaisfoorumi lausuu laajasti vammaispoliittisiin asioihin (foorumin lausunnot).

Reumaliitto hallinnoi 36 järjestön yhteistä Kokemustoimintaverkostoa ja 17 järjestön yhteistä Harvinaiset-verkostoa. Näiden verkostojen kautta tehdään vaikuttamistyötä useiden järjestöjen pitkäaikaissairaiden puolesta. Lisäksi olemme osana 10 potilasjärjestön muodostamaa sopeutumisvalmennustyöryhmää, jonka tavoitteena on edistää järjestölähtöistä sopeutumisvalmennusta sekä käydä keskustelua ajankohtaisista avokuntoutuksen teemoista.

Viranomaisyhteistyötahoja ovat mm. THLKela ja Fimea. Reumaliitto on esimerkiksi ollut mukana luomassa Potilaan opasta, kehittämässä hoitopaikanvalinta.fi-nettisivuja ja tuonut reumatietoa Lääkehoidon päivään

Reumaliiton periaatteena on lausua tärkeimmiksi ja vaikuttavuudeltaan laajimmiksi näkemiimme asioihin oma lausunto. Useita toimia voidaan kuitenkin tehdä yhteistyössä esimerkiksi POTKAn kanssa. Jäsenyyden kautta olemme mukana myös SOSTEn ja Vammaisfoorumin kaikissa lausunnoissa.

Reumaliiton kannanotot

Reumaliiton lausunnot

Aiheeseen liittyvät uutiset ja blogit

21.4.2017
Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit ovat mullistaneet reumasairauksien hoidon niissä tapauksissa
21.4.2017
Erityisen kalliita lääkkeitä sairautensa hoitoon tarvitsevat joutuvat maksamaan 605,
13.4.2017
Liikenne- ja viestintäministeriö