Reuma-lehti 1/2015 (25.2.2015)
Kipuoireet vähenevät, kun liikunnan ja hoidon eteen jaksaa nähdä vaivaa.
Fibromyalgia on moninaisin oirein ilmenevä ei-tulehduksellinen reumasairaus. Sille on ominaista pitkäaikainen, laaja-alainen ja vaihteleva, tyypillisiin kipupisteisiin paikallistuva kipu. Muita oireita voivat olla esimerkiksi uniongelmat, väsymys, nivelten kiputilat ja mielialan vaihtelut.
Fibromyalgiasairauden nimi koostuu kahdesta sanasta: ”fibro” tarkoittaa sidekudosta ja ”myalgia” kipua lihaksissa. Lopullista käsitystä fibromyalgian synnystä ei ole, mutta esimerkiksi kipuviestejä kuljettavien hermojen ja keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmän toiminnan herkistyminen voivat olla osasyynä fibromyalgian syntyyn.
Sairauden laukaisijana voivat toimia erilaiset perheeseen, työhön tai muihin sosiaalisiin tekijöihin vaikuttavat stressitekijät. Sairautta esiintyy Suomen väestössä noin 2–5 prosentilla.
Hyvin suunniteltu hoito parantaa ennustetta
Fibromyalgiaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta kokonaisvaltainen, ajoissa tehty diagnoosi ja hyvin suunniteltu hoito korjaavat potilaan toimintakykyä ja parantavan ennustetta.
Fibromyalgiassa poikkeava kipukäyttäytyminen ja jokaisen potilaan erilainen oirekuva tekevät hoidosta haastavaa. Yhteistä fysioterapialinjaa on vaikea löytää, sillä ne keinot, jotka osalla helpottavat oireita, voivat toisilla pahentaa niitä.
Kuntoutumiskeskus Apilan ylilääkärin, reumatologi Heikki Hinkan mukaan fibromyalgiapotilaille yksilöllisesti sovelletut fyysiset harjoitteluohjelmat ovat parantaneet elämänlaatua asteittain. Dosentti, sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri Markku Hakala korostaa venyttelyharjoittelun tärkeyttä muiden harjoitteiden ohella.
”Tärkeää on muistaa tietenkin aina se, että potilaille opetetaan venyttelyharjoittelu harjoitteiden jälkeen”, sanoo Hakala.
Harjoitelulla voi vähentää kipuja
Fyysinen harjoittelu ja sen hyötyjen tavoitteleminen on pitkä prosessi, jonka alkuvaiheessa kuntoutujien kivut saattavat harjoittelun vuoksi pahentua hetkellisesti.
Oulun yliopistollisen sairaalan reumatiimissä työskentelevän fysioterapeutti Pirkko Malmin mukaan kuntoutujille on tarpeen korostaa, että liikunnan avulla kipua saadaan lievitettyä ja toimintakykyä parannettua. Kipujen lisääntyminen harjoittelun jälkeen on normaali fysiologinen reaktio.
Hinkka ja Malm kannustavatkin fibromyalgiaa sairastavia valitsemaan mieluisan, jatkuvaan harjoitteluun motivoivan liikuntalajin. Harjoittelu voi pitää sisällään esimerkiksi venyttelyä, kehonhuoltoa, rentoutumismenetelmiä tai sauvakävelyä.
Malm tuo esiin myös sen, että joidenkin tutkimusten mukaan lihasvoimaharjoittelulla voidaan saada kipupisteiden määrää vähenemään ja kipukynnystä nousemaan. Hän muistuttaa, että pitkäkestoinen liikuntasuoritus vapauttaa verenkiertoon mielihyvää aiheuttavia välittäjäaineita, endorfiineja, joiden avulla myös kipu lievittyy.
Tuloksia syntyy omalla vaivannäöllä
Kehonhallintaa ja kehotietoisuutta kuntoutujat voivat oppia esimerkiksi psykofyysisen fysioterapian avulla: kun etsii ja löytää oikeita liikemalleja (esimerkiksi kävelystä), saa parempia tuntemuksia liikkumisestaan.
Pirkko Malmin mukaan on tärkeää ohjata kuntoutujia etsimään myös hyviä tuntemuksia, sillä huomio kiinnittyy helposti kipuun ja sen aiheuttamiin rajoituksiin jokapäiväisessä elämässä: ”Ettei aina ajatella, mihin minä en pysty, vaan mihin minä pystyn.”
Kun kipuoireet ovat jatkuneet pitkään, pienikin kohennus aikaisempaan voi parantaa oloa ja toimintakykyä merkittävästi. Malm suosittelee fibromyalgiaa sairastavalle monia erilaisia liikuntamuotoja ja hoitokeinoja, mutta tuloksia ei saada aikaan ilman potilaan omaa panosta ja halua löytää tilanteeseensa ratkaisuja.
Hinkka suosittelee fibromyalgiapotilaille esimerkiksi allasterapiaa, joka toteutetaan lämpimässä vedessä. ”Allasterapia on harjoittelumuoto, joka aiheuttaa muita lajeja vähemmän kiputuntemuksia.”
Myös Malm korostaa lämpimän veden rentouttavaa ja kipua lievittävää vaikutusta. ”Potilaiden on syytä myös muistaa, että itselle tulee suoda mahdollisuus rentoutumiseen. Erilaisia rentoutumismenetelmiä voidaan opetella myös esimerkiksi fysioterapeutin vastaanotolla tai kuntoutuskurssilla.”
Terveydenhuollon tulisi auttaa tehokkaammin
Kaikki haastatellut ovat samaa mieltä siitä, ettei fibromyalgiapotilaan kannata jäädä oireittensa kanssa yksin. Terveydenhuollossa fibromyalgiakuntoutujan tilanteeseen tulisi Hakalan mukaan puuttua nykyistä tehokkaammin: diagnoosin jälkeen kuntoutujalle olisi tarjottava apua moniammatillisesti – lääkärin lisäksi tiimiin olisi hyvä kuulua fysioterapeutin, mielellään tuki- ja liikuntaelinsairauksiin perehtyneen omasairaanhoitajan sekä mahdollisesti toimintaterapeutin ja sosiaalityöntekijän.
Psykologi voi tarjota fibromyalgiakuntoutujalle apua esimerkiksi oireita pahentavien stressitekijöiden tunnistamisessa. Hakala toivoo, että julkinen terveydenhuolto suhtaituisi kipupotilaaseen kuntoutusnäkökulman kautta ja etsisi menetelmiä helpottaa kipuja.
Fibromyalgiaa sairastava voi hakeutua myös esimerkiksi Kelan sopeutumisvalmennuskursseille tai kolmannen sektorin toimijan, kuten Reumaliiton, järjestämään järjestötoimintaan. Ryhmän tuki on kuntoutuksessa hyödyllistä ja vertaistuki arvokasta. Oireiden kanssa ei kannata jäädä elämään yksin.
Annika Pellinen ja Kirsi Keinänen
Lähde:
Fibromyalgiapotilaiden fysioterapia Suomessa. Fysioterapian opinnäytetyö 2014, Saimaan ammattikorkeakoulu:
Keinoja fibromyalgian oireiden helpottamiseen.pdf (98 kB)
Reuma-aapinen: Fibromyalgia