Reumasairaudet

Nivelpsoriaasi

Kroonista hilsetystautia, psoriaasia, sairastaa noin pari prosenttia suomalaisista. Heistä 15–30 prosentilla on myös niveltulehdus. Se on sitä yleisempi mitä vaikeampi ihopsoriaasi on. Sekä iho- että nivelpsoriaasi ovat yhtä yleisiä miehillä ja naisilla. Joskus nivelpsoriaasia muistuttava taudinkuva nähdään potilaalla, jolla ei ole ihottumaa. Tällöin psoriaasi löytyy usein lähisukulaiselta.

Nivelpsoriaasia sairastavilla on todettu lisääntynyt metabolisen oireyhtymän ja sydän- ja verisuonisairauksien riski.

Syyt

Psoriaasin syytä ei tunneta. Ei myöskään tiedetä, miksi psoriaasi aiheuttaa usein niveloireita. Todennäköisesti psoriaasia sairastavilla on immunologisen puolustusmekanismin säätelyhäiriö monen reumasairauden tavoin. Joskus ihottuma puhkeaa infektioon, ihon naarmuuntumiseen tai palovammaan liittyen.

Alttius psoriaasille on selvästi periytyvä. Jos kummallakin vanhemmista on psoriaasi, on lapsen riski sairastua noin 50 %. Sairastumisriski on noin 20 %, jos vain toisella vanhemmista on psoriaasi. Nivelpsoriaasi kehittyy paljon harvemmille. Niveloireet alkavat tavallisesti 30–50-ikävuosien vaiheilla. Ihottumaa on siinä vaiheessa yleensä jo ollut monta vuotta. Lapsilla nivelpsoriaasi on hyvin harvinainen.

Oireet

Nivelpsoriaasi kehittyy yleensä potilaalle, jolla on ollut ihopsoriaasi jo vuosien ajan. Niveltulehduksen oireita ovat nivelten arkuus, aamujäykkyys ja turvotus. On melko yleistä, että ihottuma havaitaan ja sen diagnoosi selviää vasta silloin, kun potilas menee niveloireiden vuoksi lääkäriin. Ihottuma tai esimerkiksi pelkät kynsimuutokset ovat haitanneet potilasta vain vähän. Pienellä osalla sairastuneista niveloireet ilmaantuvat ennen iho-oireita.

Nivelpsoriaasi jaotellaan ainakin neljään eri tautimuotoon. Kaikkein tyypillisin on raajojen kärkinivelten sairaus. Yleisempi nivelpsoriaasin muoto on kuitenkin moniniveltulehdus, jossa nivelreumasta poiketen on lähes aina kärkinivelten oireita. Kolmas tautimuoto on muutaman harvan, usein ison nivelen tulehdus. Se voi olla pelkästään toisen polven sairaus. Selkärankareumaa muistuttava sairaus on neljäs tautimuoto. Sitä esiintyy pääasiassa niillä, joilla on periytyvänä riskitekijänä HLA-B27-antigeeni.

Nivelpsoriaasiin voi liittyä lihasjänteiden tai nivelsiteiden kiinnityskohtien tulehduksia (entesiitti), joista tyypillisiä ovat akillesjänteen turvotus ja kiinnityskohdan tulehdus ja kantapään kiputilana ilmenevä jalkapohjan plantaarifaskiitti. Joskus todetaan yksittäisten sormien tai varpaiden makkaramainen turvotus (daktyliitti, makkaravarvas). Sormien tai varpaiden kärkinivelten sairaus nähdään usein potilaalla, jolla on psoriaasin kynsimuutoksia.

Toteaminen

Nivelpsoriaasista on selkeimmin kyse silloin, kun potilaalla on psoriaasi ihossa sekä yhden tai useamman nivelen tulehdus. Ihottuman toteaminen ei aina ole helppoa, koska se voi olla hyvin lievä tai voi rajoittua pelkästään kynsiin. Joskus on kyse läiskäisesti hilseilevästä päänahasta.

Tulehduksen merkkinä veren lasko ja CRP usein kohoavat, mutta nivelpsoriaasissa ne voivat olla normaalitkin. Erotuksena nivelreumasta edellytetään yleensä, että potilaan veressä ei ole reumatekijää eikä sitrulliinipeptidivasta-aineita. Luonnollisesti samanaikainen nivelreuman ja nivelpsoriaasin sairastaminen on mahdollista.

Röntgenkuvissa nivelpsoriaasimuutokset voidaan yleensä erottaa nivelreuman aiheuttamista muutoksista. Nivelpsoriaasille ominaisia ovat kärkinivelten syöpymät. Lisäksi nähdään uudisluunmuodostusta ja luukalvon tulehduksia. Sormien tai varpaiden laajat tuhoutumat (mutiloivat nivelmuutokset), jotka tekevät sormista aivan käyttökelvottomia, ovat harvinaisia.

Selkärangan alueen muutokset muistuttavat selkärankareuman aiheuttamia muutoksia. Sakroiliittimuutokset ovat kuitenkin nivelpsoriaasissa usein toispuoleisia. 

Entesiittimuutokset voivat paljastua sekä röntgenkuvissa että kaikututkimuksessa. Kaikukuvaus sopii myös niveltulehduksen, jännetulehduksen ja daktyliitin havaitsemiseen.

Magneettikuvaus osoittaa nivelten tulehdusmuutoksia aikaisemmin kuin tavallinen röntgenkuva. Sakroiliakaalinivelten ja selkärangan kuvantamiseen suositellaan ensisijaisesti magneettikuvausta.

Hoito

Ihottuman asianmukainen hoito on tärkeää, sillä ihottuman parantuessa myös niveloireet voivat rauhoittua. Auringonvalo parantaa ihottumaa ja lievittää vähän niveloireitakin. Aina niveloireet eivät kuitenkaan seuraa ihottuman kehitystä. Niveloireiden keskeinen perushoito on nivelten ja lihasten kunnon ylläpito. Tavoitteena on oireiden minimointi, elämänlaadun parantaminen ja työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen.

Lieviin kipuoireisiin voi riittää parasetamoli tai tulehduskipulääke. Jos niveltulehdus pitkittyy tai röntgenkuvissa nähdään nivelmuutoksia, käytetään hoitona osaksi samoja lääkkeitä kuin nivelreumassa. Metotreksaatti tehoaa ihottumaan ja on nivelpsoriaasin hoitona ilmeisesti parempikin kuin nivelreumassa. Metotreksaatin kanssa käytetään 5–10 mg foolihappoa viikossa.

Jos metotreksaatti ei sovi, voidaan käyttää leflunomidia tai lievässä nivelpsoriaasissa sulfasalatsiinia, josta ei kuitenkaan juuri ole ihottumaan apua. Syklosporiini sopii sekä vaikean ihottuman että niveltulehduksen hoidoksi, mutta sen käyttö on melko vähäistä. Kortisonivalmisteita pyritään välttämään, mutta turvonneiden nivelten hoidoksi kortisonipistokset sopivat. Tuhoutuneiden nivelten leikkaushoidossa turvaudutaan tavallisesti jäykistys- tai tekonivelleikkaukseen.

Sekä nivel- että ihopsoriaasin tehokkain hoitokeino ovat biologiset reumalääkkeet. Suosituimpia ovat olleet TNF-salpaajat (infliksimabi, adalimumabi, etanersepti, golimumabi ja sertolitsumabipegoli), mutta myös interleukiiini 12/23:n estäjä ustekinumabi ja interleukiini 17A-vasta-aine sekukinumabi ovat käytettävissä.

Biologisten lääkkeiden tulehdusta rauhoittava vaikutus on nopea. Niitä käytetään raajojen nivelten vaikeasti hallittavan tulehduksen hoitoon ja herkästi selkärangan alueen tulehduksen hoitoon. Lääkkeet annostellaan pistoksina, jotka potilas useimmiten voi antaa itse. 

Uutena nivelpsoriaasiin (myös ihottumaan) tehoavana lääkkeenä on käytettävissä apremilasti, jota otetaan päivittäin suun kautta. Apremilastin asema muiden lääkkeiden rinnalla on vielä epäselvä.

Nivel- ja ihopsoriaasia sairastavien hoidossa on tärkeää kiinnittää huomiota lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Ylipainon ja tupakoinnin välttäminen sekä muiden riskitekijöiden huomioiminen ovat sen vuoksi olennainen osa hoitoa. 

Ennuste

Keskimäärin nivelpsoriaasi on lievempi tauti kuin nivelreuma. Pitkän aikavälin ennuste on useimmilla melko hyvä. Jos tauti näyttää vaikealta ja aiheuttaa nivelmuutoksia, nykyisiä tehokkaita hoitokeinoja on epäröimättä käytettävä. Varhaisvaiheessa lääkehoidot ovat tehokkaimmillaan. Työkyvyn menetys on harvinaista. Hoitamattomana nivelpsoriaasi voi johtaa invalidisoitumiseen, nivelten tuhoutumiseen tai selkärangan jäykistymiseen.

Päivitetty: 2022, asiantuntijana professori Tom Pettersson  

Huomaa myös

Katso reumatologian erikoislääkäri Kati Mykkäsen luento nivelpsoriasiksesta YouTubessa.

Nivelpsoriopas.