Nauti kesästä - suojaudu punkilta

Punkki eli puutiainen on yleinen Suomen luonnossa aina eteläisintä Lappia myöten. Tärkein keino suojautua punkin levittämiltä taudeilta on ehkäistä punkin purema ennalta. Liikkuessasi luonnossa estä punkin kiinnittyminen iholle ja tarkista vielä punkkisyynissä, ettei näin ole käynyt. Syyni kannattaa tehdä koko perheelle ja lemmikeille. Sen jälkeen voi huoletta nauttia kesän riemuista.

Jokailtainen punkkisyyni vähentää borrelioosiriskiä

Paras tapa ennaltaehkäistä punkin levittämiä tauteja on estää punkin pääsy iholle. Luonnossa liikkuessa kannattaa käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Vaaleista vaatteista punkki erottuu paremmin. 

punkki
Nymfi-vaiheen punkki on tavallisin Borrelia-infektion tartuttaja ihmiseen.
  1. Punkkisyynissä käy koko keho ja iho läpi. Erityisesti taivekohdat kuten kainalot ja polvitaipeet sekä selkä, navan seutu, nivuset, niska ja pää kannattaa käydä huolellisesti läpi. Lapsilla punkki hakeutuu usein hiusrajaan. Myös vaatteet on syytä tarkastaa ja ravistella.
  2. Muista, että koirat ja kissat ovat punkkimagneetteja. Ulkoilun jälkeen myös niille kannattaa tehdä punkkitarkastus. Koira kannattaa kammata tai harjata. Punkit voivat kulkeutua kotiin eläimien mukana, joten sänky kannattaa tarkastaa ennen nukkumaan menoa. 
  3. Kun löydät ihoon kiinnittyneen punkin, poista se välittömästi. Tartu siitä kiinni tukevasti mahdollisimman läheltä ihoa ja vedä se hitaasti pois. Voit tehdä punkkipihdeillä, tavallisilla pinseteillä tai kynsillä. Pistokohta on hyvä puhdistaa. Älä yritä poistaa punkkia kaatamalla jotain sen päälle. Tukahduttaminen voi saada punkin oksentamaan, jolloin vatsan tyhjentyessä borreliabakteeri voi siirtyä ihoon ja lisää tartuntariskiä.
  4. Seuraa puremakohtaa. Punkin havaitseminen ei vaadi välittömiä hoitotoimenpiteitä tai hakeutumista lääkärin vastaanotolle. Mutta puremakohtaa kannattaa seurata. Jos sen ympärille kehittyy leviävää ihottumaa seuraavien viikkojen aikana tai tulee muita, flunssankaltaisia oireita, on syytä hakeutua lääkäriin.

punkkisyyni

Punkkichatista vastauksia kysymyksiin

Punkki-sivulla palvelee tänä kesänä punkkichat, jonka kautta on mahdollista kysyä punkkeihin ja borrelioosiin liittyviä kysymyksiä terveydenhuollon ammattilaiselta.

Kun punkkichat on auki, se näkyy sivun oikeassa laidassa. Aloita klikkaamalla kuvaketta ja kirjoita kysymyksesi. Sinulle vastataan mahdollisimman pian. 

syynaamaan

Borrelioosi vs. puutiaisaivotulehdus

Reumaliiton verkkokyselyn mukaan borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus sekä niiden ehkäisytavat sekoittuvat monella keskenään. 

Borrelioosi

  • Tautia kantavien punkkien määrä: Noin viidesosa, 15–20 prosenttia punkeista
  • Tautia kantavien punkkien esiintyvyys: Suurimmassa osassa maata pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta
  • Ennaltaehkäisy: Iholle pääsyn estäminen tai havaitessa nopea poisto
  • Tartunta-aika punkin kiinnittymisestä: 1–2 vuorokautta
  • Sairastavuus: Vuonna 2016 rekisteröitiin tartuntatautirekisteriin 1932  tapausta, mutta kaiken kaikkiaan arvioidaan 6000–7000 henkilön sairastuvan vuodessa borrelioosiin. Katso vuosittaiset rekisteröidyt tapaukset sairaanhoitopiireittäin ja kokonaismäärä
  • Hoito: Antibioottikuuri
  • Immuniteetti: Borrelioosin sairastaminen ei anna immuniteettia, vaan borrelioosiin voi sairastua uudestaan

Puutiaisaivotulehdus (TBE)

  • Tautia kantavien punkkien määrä: Noin 1,5 prosenttia punkeista
  • Tautia kantavien punkkien esiintyvyys: Ahvenanmaalla, Turun ja Kotkan saaristossa, Etelä-Karjalassa, Kokkolassa sekä Simon, Kuopion ja Varkauden seuduilla.
  • Ennaltaehkäisy: Rokote
  • Tartunta-aika punkin kiinnittymisestä: Hetkessä
  • Sairastavuus: Vuonna 2016 oli 61 rekisteröityä tapausta. Vuosittainen arvio on 20–40 henkilöä. Katso vuosittaiset rekisteröidyt tapaukset sairaanhoitopiireittäin ja kokonaismäärä
  • Hoito: Oireenmukainen, ei parantavaa hoitoa.
  • Immuniteetti: Kerran sairastetusta puutiaisaivotulehduksesta syntyy immuniteetti

syynäys

Lue lisää

Nauti kesästä - suojaudu punkilta -hanketta on rahoittanut Savonlinnan kansanterveyssäätiö, joka tukee suomalaista kansanterveystyötä. Yhteistyössä mukana myös BirdLife Suomi ry, Helsingin Polkupyöräilijät HePo ry, Kennelliitto ry, Lastenhoitoalan liitto ry, Luomuliitto ry, Maan ystävät ry, Metsästäjäliitto ry, MTK, Pidä Saaristo Siistinä ry, SF-Caravan ry, Suomen Golfliitto ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry, Suomen Suunnistusliitto ry, Suomen Ympäristökeskus SYKE, Tehy ja Vapaa-ajan kalastajat ry. 

Borrelioosi pähkinänkuoressa

punkkiBorrelioosi on punkin eli puutiaisen levittämän Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama monimuotoinen infektiotauti. Bakteeri löydettiin vuonna 1982, vaikka taudin tavallisimmat oireet on tunnettu jo yli sata vuotta. Borrelia-bakteeri tarttuu ihmiseen punkin eli puutiaisen puremasta. Myös muutama paarman levittämä borrelioositartunta on todettu Suomessa, mutta ne ovat hyvin epätodennäköisiä.

Borrelioosia kutsutaan myös Lymen taudiksi tai Lymen borrelioosiksi Yhdysvaltojen itärannikolla sijaitsevan Lymen kaupungin mukaan. Lymessä oli 1970-luvun puolivälissä lasten niveltulehdusepidemia. Tarmokkaat äidit saivat Yalen yliopiston tutkijat kiinnostumaan epidemiasta. Niveltulehdusten lisäksi sairastuneilla lapsilla ennen sairastumista todetut punkin puremat, niihin liittyneet rengasmaiset ihottumat ja muut yleisoireet johtivat tutkijaryhmän uuden infektiotaudin jäljille. Taudin aiheuttajaksi osoittautui Borrelia burgdorferiksi sittemmin ristitty spirokeettabakteeri. Tautia kutsuttiin aluksi Lymen artriitiksi, niveltulehdukseksi, mutta oireiden monimuotoisuuden paljastuttua uudeksi nimeksi vakiintui Lymen borrelioosi. Nykyisin puhutaan usein vain borrelioosista.

Punkki viihtyy metsässä

Suomessa punkkeja tavataan runsaimmin saaristossa ja rannikkoseuduilla, mutta alueittain myös sisämaassa. Uusimpien Turun yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan punkit viihtyvät niin havu- kuin lehtimetsissä sekä laidunmaalla. Sen sijaan niitä olisi vähemmän rantalepikossa ja niityillä, joiden on aiemmin ajateltu olevan punkkien suosikkipaikkoja.

Borrelioositartunnan riski on pieni

Arviolta joka 50.–100. punkin pistos aiheuttaa tartunnan.

Noin 15–20 prosentin Suomessa esiintyvistä punkeista arvioidaan kantavan Borrelia-bakteeria ja voivan tartuttaa sen ihmiseen. Riski saada Borrelia-tartunta yksittäisestä punkin puremasta on kuitenkin pieni – arviolta joka 50.–100. punkin purema aiheuttaa tartunnan. Vuonna 2016 THL:n tartuntatautirekisteriin kirjattiin 1932 borrelioositartuntaa, mutta tartuntoja arvioidaan olevan vuosittain jopa 6000.

Borrelioosi aiheuttaa monenlaisia oireita

Borrelioosin varhaisoireena tulee osalle tartunnan saaneista puremakohdasta alkava leviävä ihottuma, erythema migrans (vaeltava ihottuma). Tyypillisimmillään ihottuma leviää rengasmaisesti jättäen vaalenevan ja jo rauhoittuvan keskusalueen. Ihottuma voi kuitenkin vaihdella muodoltaan ja ulkonäöltään runsaasti. Se voi olla myös kauttaaltaan punoittava. Kaikki punkin pureman jälkeiset läpimitaltaan viittä senttimetriä suuremmat ihottumaläiskät on hyvä näyttää lääkärille.

Alussa bakteeri voi aiheuttaa myös yleisoireina lämmön nousua, erilaisia kiputiloja ja väsymystä. Bakteeri voi levitessään verenkierron välityksellä muualle elimistöön aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita, kuten hermosärkyjä ja kasvohermon halvauksen, niveloireita ja pitkäaikaisia ihottumaläiskiä.

Borrelioosin hoito on antibioottikuuri

Varhaisvaiheessa borrelioosi hoidetaan suun kautta otettavalla parin–kolmen viikon antibioottikuurilla. Suurin osa tartunnan saaneista paranee erittäin hyvin. Taudin edetessä joudutaan hoidossa usein turvautumaan laskimonsisäiseen antibioottilääkitykseen. Hoidon teho on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa hoito päästään aloittamaan.

Koska riski saada borrelioosi yksittäisestä punkin puremasta on pieni, jokaisen punkin pureman hoitaminen antibiootilla johtaisi lukemattomiin turhiin antibioottikuureihin. Jos punkin pureman jälkeen puremakohtaan ilmestyy laajeneva ihottuma tai henkilö saa selittämättömiä yleisoireita, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Lääkäri arvioi tilanteen ja määrittelee sopivan lääkityksen ja sen pituuden yksilöllisesti.

Aina, varsinkaan myöhäisvaiheen borrelioosissa, antibioottihoito ei paranna kaikkia taudin oireita, joiden syynä ovat  infektion aiheuttama pysyvä kudosvaurio tai infektion laukaisema immunologinen reaktio. Uusista antibioottikuureista ei ole tutkimusten mukaan enää apua, kun elimistössä ei todeta merkkejä elävän Borrelia-bakteerin aiheuttamasta infektiosta.

Borrelioosin ehkäisy on ensisijaista

Paras keino välttyä taudilta on ehkäistä punkin pääsy iholle.

Borrelia-infektio tarttuu ihmiseen punkin puremasta vasta kun punkki on ollut ihoon kiinnittyneenä useita tunteja, jopa vuorokausia. Punkkialueilla metsässä ja korkeassa heinikossa liikuttaessa on asiallista pukeutua pitkiin housuihin sukat lahkeen yli nostettuna. Punkkialueilla oleskellessa on syytä tehdä kaikille perheenjäsenille kotieläimet mukaan lukien päivittäin punkkitarkastus ja poistaa ihosta löytyvät punkit välittömästi. Suositeltavin keino punkin poistamiseksi on tarttua siitä kiinni tukevasti mahdollisimman läheltä ihoa. Sen voi tehdä kynsillä tai apteekeista saatavilla pinseteillä. Punkin tukehduttamista rasvaamalla ei suositella. Pelkkä punkin purema ei edellytä hoitotoimenpiteitä. Vasta jälkioireiden ilmaantuessa on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.

Kerran sairastettu tauti ei anna suojaa uudelta infektiolta, vaan paras keino välttyä taudilta on ehkäistä punkin pääsy iholle.

Missä punkkeja esiintyy?

Suomessa punkkeja tavataan runsaimmin saaristossa ja rannikkoseuduilla, mutta alueittain myös sisämaassa eteläistä Lappia myöten. Uusimpien Turun yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan punkit viihtyvät niin havu- kuin lehtimetsissäkin sekä laidunmaalla. Sen sijaan niitä olisi vähemmän rantalepikossa ja niityillä, joita on aiemmin pidetty paikkoina, joissa punkit viihtyvät. Nämä tulokset kaipaavat vielä jatkoselvittelyä.

On huomattava, että borrelioosia levittäviä punkit ovat levinneet laajalle, kun taas puutiaisaivotulehdusta levittäviä punkkeja esiintyy vain Ahvenanmaalla, Turun ja Kotkan saaristossa, Etelä-Karjalassa, Kokkolassa sekä Simon, Kuopion ja Varkauden seuduilla.  

Puutiaisen ja taigapunkin levinneisyys

Kansalaiskeräykseen pohjautuvan tutkimuksen mukaan vasemmalla puutiaisen (Ixodes ricinus) levinneisyys ja oikealla taigapunkin (Ixodes persulcatus) levinneisyys. 

levinneisyyskartta
Lähde: Laaksonen et al. (2017) Emerging Microbes & Infections 6, e31; doi:10.1038/emi.2017.17
Saanko punkin puremasta aina borrelioosin?
punkinpurema
Kuva: Raimo Suhonen

Ei. Kaikki punkit eivät tartuta borrelioosia, vaan tartuttavien punkkien määrä vaihtelee eri punkkipopulaatioissa ja maantieteellisillä alueilla. Arviolta 15–20  prosenttia suomalaisista punkeista kantaa Borrelia-bakteeria ja joka 50.–100. punkin purema tartuttaa borrelioosin ihmiseen. Borrelia-infektio tarttuu ihmiseen punkin puremasta vasta, kun punkki on ollut ihoon kiinnittyneenä useita tunteja, jopa vuorokausia. Taudin saamisen riski on pieni yksittäisestä punkinpuremasta.

Miten punkki pitää irrottaa?

Suositeltavin keino punkin poistamiseksi on tarttua siitä kiinni tukevasti mahdollisimman läheltä ihoa ja vetää se hitaasti pois. Helpoiten se tehdään apteekista saatavilla punkkipihdeillä, mutta se voidaan tehdä myös tavallisilla pinseteillä tai kynsillä. Joskus osa imukärsästä, väkänen, voi jäädä kiinni ihoon, mutta se ei kuitenkaan lisää borrelioositartunnan riskiä. Parissa päivässä se yleensä kuivuu, jonka jälkeen se on helppo nappaista pois. Puremakohta on hyvä puhdistaa. Punkin poistamista rasvalla tai öljyllä tukehduttamalla ei suositella, sillä tukehtuessaan punkki voi oksentaa, jolloin mahdollinen Borrelia-bakteeri voi siirtyä ihoon.

Mitkä ovat alkavan borrelioosin tavallisimmat oireet?
ihottuma
Kuva: Raimo Suhonen

Runsaalle 50 prosentille borrelioositartunnan saaneista tulee ensioireena puremakohdasta alkava usein rengasmaisesti leviävä ihottuma, erythema migrans (vaeltava ihottuma). Se kehittyy muutamasta päivästä aina useampaan viikkoon tartunnan saannista. Usein ihottumaläiskä laajenee reunoiltaan keskiosan jo parantuessa. Ihottumaläiskän muoto kuitenkin vaihtelee ja se voi olla myös kauttaaltaan punainen. Erythema migrans -ihottuma laajenee tavallisesti ainakin viiden senttimetrin läpimittaiseksi. Erythema migrans on syytä erottaa punkin ja useimpien hyönteisten puremien pistosta heti samana päivänä ilmaantuvasta yliherkkyysreaktiosta.

Tartunnan saaneella voi olla myös yleisoireita kuten lämpöilyä, kipuilua ja väsymystä. Nämä yleisoireet voivat esiintyä samanaikaisesti ihottumaläiskän kanssa tai vasta sen jälkeen.

Mitä pitää tehdä, jos punkki on purrut?

Hoitoa ei tarvita, jos punkin pureman jälkeen ei ilmene jälkioireita. Mikäli purema-alueelle tai sen läheisyyteen kehittyy laajeneva ihottumaläiskä ja/tai kehittyy flunssankaltaisia oireita (väsymystä, lämpöilyä, lihas- tai päänsärkyä), pitää hakeutua lääkärin arvioitavaksi. Vastaanotolle hakeutuessa kannattaa mainita punkinpuremasta sekä näyttää ihottumaläiskä.

Miten borrelioosi diagnosoidaan?

puremaBorrelioosi diagnosoidaan esitietojen, oireiden ja laboratoriolöydösten perusteella samalla, kun suljetaan pois muut mahdolliset sairaudet. Laboratoriotutkimuksista tärkein on vasta-aineiden määritys verestä tai tarvittaessa selkäydinnesteestä. Vasta-ainetutkimustulosten tulkinta vaatii asiantuntemusta. Varhaisessa borrelioosissa vasta-aineet eivät välttämättä ole vielä ehtineet nousta, jolloin niiden puuttuminen ei sulje pois borrelioosin mahdollisuutta. Borrelioosiepäilyn jatkuessa vasta-ainemääritys on syytä tehdä myöhemmin uudestaan. Toisaalta positiivinen testitulos voi olla myös väärä hälytys. Esimerkiksi SLE:ssä, nivelreumassa, syfiliksessä ja mononukleoosissa vasta-ainetulos voi olla positiivinen, vaikka henkilöllä ei olekaan borrelioosia. Täysin terveilläkin ihmisillä voidaan todeta positiivinen vasta-ainetaso merkkinä aiemmin sairastetusta ja jo parantuneesta infektiosta.

Miten borrelioosi hoidetaan?

Borrelioosin hoitotulos on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa tautia päästään hoitamaan. Borrelioositartunnan alkuvaiheessa taudin hoito onnistuu yleensä hyvin tabletteina annettavalla 2–3 viikon antibioottikuurilla. Jos tauti on edennyt laajemmalle elimistöön, joudutaan hoidossa useimmiten turvautumaan laskimonsisäiseen antibioottilääkitykseen. Hoito tulee toteuttaa aina yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa, eikä sitä saa jättää kesken, vaikka oireet sen aikana helpottaisivatkin.

Miten kauan punkki elää?

korrellaPunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää kolmisen vuotta, mutta suotuisissa olosuhteissa se voi tapahtua nopeamminkin. Suomen oloissa punkin elinkaari on noin kolmesta viiteen vuoteen.

Punkilla on kolme kehitysvaihetta. Jokaisessa kehitysvaiheessa punkki tarvitsee yhden veriaterian siirtyäkseen seuraavaan kehitysvaiheeseen. Naaraan munimista parista tuhannesta munasta kuoriutuu noin 0,5 mm pitkiä vaaleanruskeita toukkia eli larvoja. Kun larva saa veriaterian (yleensä metsän pikkujyrsijät), se kehittyy noin millimetrin pituiseksi tummanruskeaksi kahdeksanjalkaiseksi nymfiksi. Veriaterian saatuaan nymfistä kehittyy edelleen aikuinen uros tai naaras. Aikuiset koiraat ovat noin 2,5 mm ja naaraat noin 3,5 mm kokoisia. Nymfi on tavallisin Borrelia-infektion tartuttaja ihmiseen.

Voiko punkki tarttua eläimestä ihmiseen? Voiko borrelioosi tarttua eläimestä ihmiseen tai ihmiseltä ihmiselle?

kotielainPunkit eivät liiku elinympäristöstään kovin pitkälle, mutta voivat isäntäeläimeen esim. koiraan tai kissaan kiinnittyneinä kulkeutua myös sisätiloihin. Koiran tai kissan liikkuessa sisällä punkki voi jäädä esimerkiksi matolle tai sänkyvaatteisiin ja siirtyä niiden kautta ihmiseen.

Tämänhetkisen tietämyksen mukaan Borrelia -bakteeri ei tartu kotieläimestä ihmiseen tai ihmiseltä ihmiselle, vaan tarttumiseen tarvitaan verikontakti tautia levittävän punkin kanssa. Joissakin tapauksissa on epäilty borrelioosin tarttuneen odottavalta äidiltä syntymättömään lapseen istukan kautta. Varma näyttö sikiön äidiltä saamasta tartunnasta kuitenkin puuttuu.

Mitä tapahtuu, jos borrelioosi jää hoitamatta?

Borrelioosi voi parantua hoidottakin, mutta todettu borrelioosi tulee aina hoitaa, ettei bakteeri jäisi elimistöön ja aiheuttaisi uusia, vakavampia oireita kuukausien tai jopa vuosien jälkeen.

Jos borreliabakteerit pääsevät leviämään elimistössä puhutaan borrelioosin levinneestä vaiheesta. Tällöin oireina voi olla hermostoon levinnyt neuroborrelioosi, jonka oireita voivat olla aivokalvontulehdus, kasvohermohalvaus tai hermojuuren tulehdus sekä erilaisia niveloireita. Borrelioosi voi edetä myös myöhäisvaiheen borrelioosiksi, joka voi hoitamattomana aiheuttaa hankalia oireita hermostossa, iholla tai tuki- ja liikuntaelimistössä.

Pahimmillaan mutta onneksi harvoin borrelioosi on vakava sairaus. Oireiden perusteella myöhäisvaiheen borrelioosi voi olla vaikea diagnosoida, sillä se "matkii" monia muita sairauksia.

Voiko borrelioosiin sairastua uudestaan?

Voi. Kerran sairastettu borrelioosi ei anna suojaa uudelta infektiolta.

Miksi antibioottikuuria ei määrätä heti, kun todetaan, että punkki on purrut?

Yksittäisen punkin puremasta aiheutuva borrelioosiriski on niin pieni, ettei ennalta ehkäisevään antibioottikuuriin yleensä ole aihetta.

Minkälainen on kotieläimien borrelioosi?

Kotieläimien borrelioosi on pääpiirteissään ihmisten borrelioosia muistuttava tauti ja myös sen hoitona käytetään antibioottikuuria.

Levittävätkö punkit borrelioosin lisäksi muita tauteja?

Kyllä. Punkkien välityksellä ihmiseen voi tarttua myös ehrlichioosi ja jänisrutto eli tularemia, jotka kumpikin ovat bakteerin aiheuttamia sairauksia sekä virusperäinen puutiaisaivotulehdus.

Voiko sama punkki levittää sekä borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta?

Samat punkit voivat levittää borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Mutta molempien tautien samanaikainen tarttuminen on hyvin harvinaista.