Kysymys: 001 KYSYMYS: Reumalääkäri epäili SLE:tä ja otatti asiaan liittyviä verikokeita. Lukiessani taudista netistä, todettiin monessa lähteessä, että verestä löytyy tumavasta-aineita. Terveyskeskuslääkärin määräämissä verikokeissa tumavasta-aineet olivat normaalit. Voivatko ne nousta vasta sairauden puhkeamisen jälkeen? Tai voiko minulla olla SLE, vaikka tumavasta-aineet ovat normaalit?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Tumavasta-aineita on monenlaisia, mutta ellei mitään niitä löydy, SLE on äärimmäisen epätodennäköinen, mutta ei täysin mahdoton.

Kysymys: 002 KYSYMYS: Olen sairastanut SLE:tä vuodesta 1992 lähtien. Lääkityksenä on ollut pitkään kortisoni, Oxiklorin, Trexan, lisäksi Thyroxin sekä Cohemin depot 3 kk:n välein. Kunto on ollut vaihteleva. Nyt ihmetyttää sääriin tulleet tummentumat, jotka pahenevat vuosi vuodelta. Ennen sääret eivät olleet kipeät, mutta nykyisin niihin ei usein voi edes koskea niiden kipeyden vuoksi. Jalat on kauhean näköiset, esim. hametta en ole voinut käyttää enää pitkiin aikoihin. Mikähän sääriäni riivaa?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Pitkään kestänyt reumasairaus aiheuttaa ihon ohenemista ja samalla usein tummenemista. Kilpirauhasen toiminnan vajauksella voi myös olla vaikutusta. Usein väitetään kortisonin olevan syyllinen, mutta sen merkitys on kyseenalainen. Kysyjällä on luultavasti myös ihonalaista verenpurkaumaa ja siihen liittyvää tulehdusta, mitkä aiheuttavat kipua. Laskimoiden kunto pitäisi myös tietää tilannetta arvioitaessa. Ihotautilääkärin olisi parasta arvioida tilanne.

Kysymys: 003 KYSYMYS: Sairastuin Sjögreniin ja SLE:hen 6 vuotta sitten. Taudit puhkesivat rajuina, sain aivotulehduksen ja epilepsian. Nyt äidilläni on alkanut olla kuivasilmäisyyttä, päkiän kipeytymistä, kasvojen perhosihottumaa yms. Onko siis mahdollista, että taudit ovat periytyneet äidiltä minulle? Itselläni päkiä kipuilee, perhosihottumaa esiintyy, hiuksia lähtee jne. Tumavasta-aineet minulla ovat 1280.
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Mikään tulehduksellinen reumatauti ei periydy. Niihin on aina jokin muu, valitettavasti usein melko tuntematon syy. Kuitenkin suvuittaista esiintymistä on, ja myös tietyt periytyvät geenit voivat altistaa sairaudelle. Tällaisilla geeneillä on esimerkiksi SLE:n osalta vain vähän merkitystä. Kysyjä ilmoittaa sairastavansa kahta sairautta, mutta oikea tulkinta kai on, että kyseessä on systeeminen lupus eli SLE, johon tässä tapauksessa liittyy mm. kuivasilmäisyyttä.

Kysymys: 004 KYSYMYS: Sidekudossairauteeni on lääkityksenä Reumacon 4 tablettia päivässä sekä joka toinen päivä 2,5mg prednisolonia. A- ja B-hepattiittirokotteet eivät sovi, sillä sain korkean kuumeen. Jos lähden ulkomaanmatkalle ja tarvitsisin näitä rokotteita, mitä tilalle?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Ulkomailla voi olla kyseessä lähinnä A-hepatiitin mahdollisuus. Siltä voi lyhytaikaisesti suojautua ottamalla gammaglobuliinipistoksen.

Kysymys: 005 KYSYMYS: Olen 41-vuotias nainen jolla todettiin Takayasun arteriitti. Haluaisin saada tietoa taudin ennusteesta ja siitä kuinka paljon meitä kyseistä tautia sairastavia Suomessa on.
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Tämä isojen valtimoiden verisuonitulehdus on etenkin Suomessa harvinainen, potilaslukumäärästä ei ole selvää tietoa, mutta heitä lienee alle 100. Ennuste on erittäin vaihteleva, usein se riippuu mukana olevasta verenpainetaudista. Vaikeissa tapauksissa syntyy verisuonten pullistumia ja ahtaumia, joita ehkä joudutaan korjaamaan verisuoniproteeseilla. Yleensä hoidoksi kuitenkin riittää kortisonilääkitys.

Kysymys: 006 KYSYMYS: Olen 50-vuotias ja sairastuin rintasyöpään 2003 ja samanaikaisesti dermatomyosiittiin. Ymmärsin, että kun syöpä saadaan kuriin, DM paranee. Mutta edelleen on kovia särkyjä, iho-oireita. Eikö dermatomyosiitti parane? Sisarellani on polymyosiitti. Eikö ole erikoista, että harvinaiset sairaudet ilmenevät samassa perheessä, pitäisikö tutkia muita sisaruksia?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Valitettavasti täyttä varmuutta dermatomyosiitin paranemisesta tällaisessa tilanteessa ei ole, vaikka useimmiten sairaus ainakin lievittyy. Reumasairauksiin liittyy suvuittaista esiintymistä, mutta mitään syytä oireettomien sukulaisten tutkimiseen ei ainakaan tässä tapauksessa ole.

Kysymys: 007 KYSYMYS: Minulla todettiin Sjögrenin oireyhtymä keväällä 2004. Aluksi oireilivat sormet ja silmät. Nyt kivut ovat levinneet ranteisiin, polviin ja nilkkoihin. Myös ajoittaista "pätkimistä" puheeseen, kirjoittamiseen ja lukemiseen on tullut. Voiko tämä kuulua samaan Sjögreniin? Lääkkeitä nautin Adalatia ja Oxiklorinia. Olen 47 ja vielä pitäisi pystyä työssä olemaan. On vaan kovin hankalaa.
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Sjögrenin oireyhtymään voi kuulua hyvin monenlaisia oireita, myös kuvatunlaiset neurologiset oireet ovat mahdollisia. Toisaalta nuo oireet vaikuttavat sillä tavoin epämääräisiltä, että taustalla voi olla aivan muuta. Mainitut lääkkeet tuskin ovat syyllisiä. Reumapoliklinikka voi selvittää, ovatko oireet Sjögrenin oireyhtymään kuuluvia.

Kysymys: 008 KYSYMYS: Minulla on todettu Sjögrenin syndrooma v. 2005. Hakeuduin nyt vastaanotolle ranteiden ja nilkan nivelkipujen sekä voimistuneiden silmien ja suun kuivumisoireiden saattelemana. Minulta mitattiin S-CCPab = 340 u/ml. Viittaako se Sjögrenin syndroomaan vai onko minulla nivelreuma?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Sjögrenin oireyhtymää sairastavilla on melko usein sitrulliinipeptidivasta-aineita (CCPab) kuten reumatekijääkin, joten tämä ei sellaisenaan ole selvä viite nivelreumasta.

Kysymys: 009 KYSYMYS: Sairastan SLE:tä ja minulla on runsasta hiustenlähtöä. Olen hoitanut sitä ja käyttänyt kaikenlaisia luontaistuotteita. Onko kaljuus uhkana? Mitä kannattaa tehdä?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Valitettavasti SLE:n yksi oire on joskus voimakaskin hiustenlähtö. Apuna on vain sairauden saaminen yleensä kuriin. Harvinainen mahdollisuus on, että käytössä oleva solunsalpaajalääkitys (esim. metotreksaatti) on osasyyllinen, yleensä tällainen lääkitys kuitenkin vähentää hiustenlähtöä. Kun tilanne rauhoittuu, hiukset yleensä kasvavat takaisin. Jos päänahan iholla on muutoksia, on aihetta neuvotella paikallishoidosta ihotautilääkärin kanssa. Luontaistuotteet auttavat ainakin sen verran kuin muu uskonvarainen hoito.

Kysymys: 010 KYSYMYS: Vaatiiko kontrollia ja onko muuta lääkitysvaihtoehtoa kuin käsikauppasärkylääkkeet, jos on positiiviset SS-vasta-aineet, sylkirauhasissa suurentumaa (huulibiopsia otettu), kuivat silmät (myös silmälääkäri todennut), nivel- ja lihassärkyä, lämpöilyä, anemiaa? Terveyskeskuslääkärin mukaan ei vaadi kontrollikäyntejä, koska reumalääkäri on viisi vuotta sitten arvioinut mahdolliseksi Sjögrenin oireyhtymäksi.
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Noiden tietojen perusteella Sjögrenin oireyhtymä kovin todennäköinen. Mikä lienee ollut huulibiopsian tulos - siitähän diagnoosi yleensä selviää. Kontrollit eivät juuri mitään auta, mutta jos vaivoihin tarvitsee parempaa hoitoa, on varmaankin reumalääkärin arvioitava asia uudelleen.

Kysymys: 011 KYSYMYS: Olen juuri saanut reumatologilta lausunnon "viittaa Sjögreniin". Tumavasta-aineet ovat positiiviset (5000), SSA >200. Muutenkin oireiluni on aika tavanomaista ss:lle (nivelkivut, väsymys, kuiva iho + limakalvot, lämpöily, vatsavaivat, hampaat, suurentuneita imusolmukkeita jne.). Seuraava kontrolli 6 kk:n kuluttua. Mitään lääkitystä en saanut, paitsi kipuihin Panacodia. Miten saisin varmuuden, sairastanko todella ss:ää? Pitäisikö yrittää päästä lääkärin juttusille aiemmin?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Kuvauksen perusteella Sjögenin oireyhtymästä on kysymys, jos oireita muusta reumasairaudesta ei ole. Jos jotakin varmistusta kaivataan, voi hammaslääkäri ottaa sylkirauhasesta näytteen. SS on toisaalta usein melko hyvänlaatuinen sairaus eikä hyviä hoitokeinoja ole. Kohdallanne on kuitenkin viitteitä melko hankalasta tilanteesta, joten mielestäni pitäisi melko pian miettiä, mitä olisi tehtävissä.

Kysymys: 012 KYSYMYS: Polymyalgiaa on hoidettu 2 viikkoa kortisonilla 20 mg päiväannoksilla. Kuumeilu loppui heti, mutta kivut ovat säilyneet. Jatkuva kipu alkaa tunnin kuluttua levolle menosta. Kipu helpottaa kun nousee seisaalleen. 3 viikkoa olen nyt torkkunut nojatuolissa istuen. Kipu on kova aamupäivällä olkavarsia nostaessa, mutta iltapäivällä voin käyttää käsiäni kohtuullisesti. Milloin kortisonihoidon pitäisi alkaa vaikuttaa kipuihin? Joudun nyt ohjeen mukaan puolittamaan annoksen.
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Kannattaisi viipymättä ottaa lääkäriin yhteyttä, sillä asiat eivät ole menneet sillä tavoin kuin pitäisi. Polymyalgian oireet yleensä häviävät kokonaan 20 mg:n prednisoloniannoksella, joten diagnoosi on arvioitava uudelleen. Jos polymyalgiasta on kuitenkin kysymys, hoitosuunnitelmaa on muutettava. Kortisoniannosta on jatkettava vähintään ennallaan ja on mietittävä muutakin lääkehoitoa tilanteen korjaamiseksi.

Kysymys: 013 KYSYMYS: Sanotaan, että polymyalgiassa lääkityksen pitäisi olla sellainen, että tulehdusarvot ja oireet pysyvät poissa. Haluaisin kuitenkin kokeilla työntekoa, vaikka oireita ilmeneekin, tulehdusarvot ovat hyvät ja kortisoniannos 10 mg. Teenkö karhunpalveluksen itselleni?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Mainitut periaatteet ovat oikeita, mutta eihän niiden mukaan työntekoa kielletä. Reumasairaus voi rasittaa elimistöä niin, että työnteko on normaalia raskaampaa, mutta yleensä kohtuullisen työn katsotaan lähes kaikissa reumasairauksissa olevan suositeltavaa.

Kysymys: 014 KYSYMYS: Olen 25-v. nainen ja sain juuri SLE-diagnoosin. Tapaukseni on ehkä lievä, mutta haluaisin tietoa, voinko itse mitenkään vaikuttaa elämiseni laatuun? Auttaako liikunta, ruokavalio ym.? Miten voisin itse auttaa itseäni voimaan paremmin?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Elämänsä laatuun voi jokainen vaikuttaa monin tavoin, mutta eri asia on, muuttuuko sairaus. Mitkään elämäntavat eivät korvaa mahdollisesti tarvittavaa lääkehoitoa. Silti elämäntavoilla voi olla vaikutusta ennusteeseen. Liiallista etenkin henkistä rasitusta on syytä välttää, infektiotaudit on hoidettava hyvin, turhia lääkkeitä (esimerkiksi sulfaa) ei pidä käyttää ja ehkä liiallinen auringonvalo on haitaksi. Osteoporoosi on uhkana, ja sen välttämiseksi liikunta, D-vitamiini ja kalsium pitää muistaa. Muutoin on turha popsia vitamiineja ja ”luontaistuotteita”. Ravitsemukseen on hyvä kiinnittää huomiota ja näillä nettisivuilla olevat ohjeet sopivat hyvin. Jos valkosormisuus kiusaa, on lämpimästi pukeutuminen tarpeen. Tupakka aiheuttaa pahan riskin.

Kysymys: 015 KYSYMYS: Olen 37-v. nainen, ja minulla on todettu CREST-oireyhtymä (tumavasta-aineet negatiiviset). Valkosormisuuden ja sormien makkaramaisten turvotusten lisäksi minulla on muutama "kalkkihippu" sormien ihon alla (muutama millimetri halkaisijaltaan, näkyvät myös röntgenissä). "Kalkkihiput" pistävät ikävästi. Voiko näitä kalkkeumia jotenkin poistaa?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Kalkkikertymiä voi kirurgi poistaa. Jos ihomuutokset ovat pahoja, saattaa ihon paraneminen olla huonoa, joten kertymien poistoon pitää olla selvä syy. Yleensä kannattaa poistaa vain selvimmin haittaavat.

Kysymys: 016 KYSYMYS: Olin sylkitiehyiden varjoainekuvauksessa v. 1996, ja lääkäri sanoi minulla olevan Sjögrenin syndrooman. Nyt minulla on hermosärkyjä ollut vuoden, ja korvasylkirauhaset turpoilevat päivittäin. Kielestäni leikattiin patti, joka oli ilmeisesti tulehtunut sylkitiehyt. Silmät särkevät/punoittavat ja välillä on näkö sumea. Suu on kuiva varsinkin, jos yritän urheilla. Leuanalusrauhaset turpoavat ja ovat välillä kipeät. Työterveyslääkäri laittoi reumapolille lähetteen, ja sieltä tuli vastaus, että lievä SS ei aiheuta toimenpiteitä. Mitä tehdä?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Kuvaus ei viittaa mihinkään lievään tautiin, vaan tällaiset oireet antavat aihetta perusteelliseen reumatologiseen selvittelyyn. Sjögrenin syndrooma on yleissairaus, jonka yhteydessä on selvitettävä, miten laaja-alainen oireisto on ja minkälaisia immunologisia muutoksia esim. veritutkimuksissa tulee esille. Lähetteessä reumapolille ei ehkä ole kuvattu tilannetta riittävästi, joten asiassa on yritettävä uudelleen eteenpäin. Ellei normaalia tietä asia etene, lienee pakko hakeutua yksityislääkärin kautta eteenpäin.

Kysymys: 017 KYSYMYS: Esiintyykö täysin terveilläkin henkilöillä tumavasta-aineita? Itselläni on vuoden ajan useassa kontrollissa ollut arvo 1280 ja värjäytymiskuvio speckled-tyyppinen. Lääkäriltä en saa muuta vastausta, kuin että seurataan, tuleeko nivelkipuja ja kontrolli vuoden kuluttua.
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Ihmettelen, miksi tumavasta-aineita on tutkittu, ellei siihen ole erityistä syytä. Tumavasta-aineiden löytyminen terveeltä on mahdollista, joskin tuo mainittu löydös on sen verran harvinainen, että jonkinlainen verenkierto-, iho- ja niveloireiden seuranta on tarpeen. Mitään lisätutkimuksia ei muutoin kannata tehdä, jos terveys on hyvä.

Kysymys: 018 KYSYMYS: Olen 20-v. nainen. Tämän vuoden alussa sain diagnoosin reilu puoli vuotta jatkuneille oireilleni: SLE. Sairauteeni ei liity sisäelinmuutoksia, vaikeita keskushermostomuutoksia tai vaikeita verimuutoksia. Lääkityksellä (Trexan 15 mg, Prednisolon 5 mg ja Oxiklorin 300 mg) oireet ovat pysyneet kurissa. Äskettäin reumatologini totesi, että minulla on myös CREST. Onko minulla siis SLE ja CREST vai onko SLE muuttanut muotoaan? Mikä mahtaa olla ennuste minun tapauksessani?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Asia pitäisi mieluimmin selvitellä hoitavan reumatologin kanssa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että diagnoosi on tarkentunut, kun monia tyypillisiä SLE-oireita ei olekaan. Systeemisen skleroosin CREST-muotoa on vaikeata erottaa ainakaan alkuvaiheessa SLE:stä. Luultavasti CREST on pidettävä eniten mielessä, kun hoitolinjoja valitaan. Ennusteesta ei näillä tiedoilla pysty mitään sanomaan. Sairaus voi olla lievä ja hidaskulkuinen, mutta oireiden edetessä nopeasti on tilanteeseen koetettava ripeästi puuttua.

Kysymys: 019 KYSYMYS: Olen 22-v. nainen. Hiljakkoin sain SLE-diagnoosin. Lääkityksenä on 15 mg Trexania viikossa foolihapon kera, Oxiklorin 300 mg ja Prednisolon 10 mg. Prednisolonin annostusta aletaan vähentää noin kuukauden kuluttua. Voinko käyttää raskauden ehkäisyyn Femoden-yhdistelmäpillereitä? Minulla ei ole fosfolipidivasta-aineita, keskushermosto-oireita, nefriittiä tai vaskuliittia.
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Merkittäviä riskejä ei ilmeisesti tässä tapauksessa ole, mutta yleisperiaate on, ettei SLE-potilaan pitäisi käyttää estrogeenia sisältäviä ehkäisytabletteja. Koska sairaus voi muuttaa luonnettaan, olisi parasta harkita muita ehkäisyvalmisteita tai -menetelmiä.

Kysymys: 020 KYSYMYS: Vuosi sitten minulla todettiin MCTD-tauti, jossa käsien hoitoon pitäisi kiinnittää huomiota. Itselläni kädet kuivuvat ja nahkaa lähtee isoina levyinä irti sormista. Käytän tavallista käsirasvaa, mutta se ei auta kuivuuteen. Olisiko jotain muuta keinoa vaivaan?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Vaikeassa tilanteessa kannattaisi asiaa selvittää ihotautilääkärin kanssa. Tavalliset käsi- ja kosteusvoiteet ovat riittämättömiä. Apteekista voisi löytyä tehokkaampia vedettömiä voiteita. Myös ihoöljyt voivat auttaa.

Kysymys: 021 KYSYMYS: Olen saanut diagnoosin SLE eli LED 2 kk sitten. Oireina on kasvojen ihottuma, nivelvaivat erityisesti sormissa, ranteissa ja nilkoissa. Nyt ovat varpaat välillä punaiset, tunnottomat ja kylmät, samoin sormet palelevat ja tunto on heikentynyt. Silmät ovat valonarat ja kipeät. Suu, eritoten kitalaki on kovin arka. Ovatko nämä oireet myös SLE:stä vai voiko lisänä olla Sjögrenin syndrooma? Lääkityksenä on tällä hetkellä Prednisolon 5 mg ja Primaspan 50 mg, Oxiklorin jouduttu lopettamaan allergian takia. 4-v. pojallani on epäilty lasten reumaa jo 2 vuotta, tutkittu kovasti, mutta diagnoosia ei ole. Hänellä nivelkivut vaihtelevat, välillä sahaavaa lämpöilyä ja väsymystä, onko lapsilla Sjögreniä?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Kovin hyvin nuo kaikki oireet sopivat SLE-tautiin, en ymmärrä, miksi tuota Sjögrenin syndroomaa pitäisi tähän sotkea. Allergisuus Oxiklorinille tuntuu vähän kummalliselta. Lapsella Sjögrenin syndrooma on harvinainen, hänellä noiden oireiden perusteella sitä tuskin tarvitsee epäillä.

Kysymys: 022 KYSYMYS: Kannattaako temporaaliarteriabiopsia tehdä, kun epäilynä on temporaaliarteriitti, mutta kortisonihoito on jo aloitettu? Voiko arteriitille saada vahvistuksen jälkikäteen jollakin muulla keinolla? Epäilynä on ollut joko temporaaliarteriitti tai polymyalgia rheumatica. Kävikö nyt niin, että diagnoosia ei enää voi tehdä?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
En oikein ymmärrä, miksi diagnoosi pitäisi välttämättä jälkeenpäin tehdä. Hoito on tässä vaiheessa yleensä ohjattava oireiden mukaan. Periaatteessa aina temporaaliarteriittia epäiltäessä biopsia pitäisi tehdä, sillä varmoja keinoja diagnoosin varmistamiseksi ei muutoin ole. Jos oireet edelleen viittaavat arteriittiin, biopsia ehkä on myöhemminkin hyödyksi, jotta hoito voidaan oikein määritellä. Kortisonihoito vähentää mahdollisuutta saada varma tieto, mutta ellei biopsiassa mitään näy, onhan tämä helpottava asia.

Kysymys: 023 KYSYMYS: Minulla on ollut Sjögrenin syndrooma jo parikymmentä vuotta. Liittyvätkö siihen myös sylkirauhasen kasvaimet?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Useimmilla Sjögrenin syndroomaa sairastavilla voidaan havaita sylkirauhasten suurentumista. Varsinaisista kasvaimista esintyy lymfoomaa verraten usein. Jos sylkirauhasten suureneminen on voimakasta, tämä mahdollisuus on otettava huomioon.

Kysymys: 024 KYSYMYS: Mitä tarkoittaa, että tumavasta-aineet ovat yli 9000. Minulla todettiin myös kilpirauhastulehdus. Jatkokokeita seuraa, mutta onko niillä vasta-aineilla yksinään merkitystä. Muut reumapaketin arvot olivat ok.
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Kilpirauhastulehdus on yksi autoimmuunisairaus, joita sidekudostauditkin ovat. Näissä sairauksissa tavataan erilaisia nk. autovasta-aineita, joihin tumavasta-aineet kuuluvat. Ne voivat olla pelkästään merkkinä tuosta kilpirauhastulehduksesta, mutta lääkäri miettinee muiden tutkimusten perusteella, onko aihetta selvitellä esimerkiksi joidenkin reumatautien mahdollisuutta.

Kysymys: 025 KYSYMYS: Olen sairastanut Wegenerin granulomatoosia 17 vuotta, eli 13-vuotiaasta lähtien. Viime vuosina mukaan ovat tulleet myös nivelkivut. Oma lääkärini kuittaa asian sanomalla, että se kuuluu taudin kuvaan, mutta haluaisin tietää, onko mitään niveliä helpottavaa hoitoa saatavilla? Lisää lääkkeitä en välttämättä enää haluaisi.
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Wegenerin niveloireita voi periaatteessa hoitaa kuten muidenkin reumatautien oireita. Lääkärin pitäisi tarkemmin määrittää, onko kyse todella niveltulehduksesta vai muunlaisista oireista. Nivelten hoito on usein lääkehoitoa, mutta perehtymällä niveloireisiin voisi muitakin hoitokeinoja löytyä. Uusimmat Wegenerin lääkehoidot (biologiset lääkkeet, leflunomidi) ovat sellaisia, että niistä pitäisi olla niveloireisiin helpotusta.

Kysymys: 026 KYSYMYS: Minulla on sormissa, varpaissakin, valkosormisuutta alkaen n. 4 kk sitten. Lääkärissä todettiin, että kyseessä on Raynaudin oire ja tehtiin jatkotukimuksia mahdollisten sidekudossairauksien toteamiseksi. Kokeissa löytyi tumavasta-aineita täplikkäästi eli ENA-tyyppisesti. Jatkotutkimuksessa RNP-vasta-aineet positiiviset. Crp on alle 10, La 6, HB 139, reumatekijä negatiivinen, virtsa puhdas. Jonkin verran on siellä täällä olevaa nivelkipuilua, mutta lievänä. Lääkärin mukaan näillä perusteilla on mahdollisuus kehittyvään MCTD-tautiin tai sitten SLE-sidekudossairauteen. Ohjeeksi sain, että mikäli nivel-, iho-, tai lihasoireita ilmenee, kannattaisi herkästi ottaa yhteyttä lääkäriin. Mutta seuranta tms. ei nyt ole tarpeellista. Kuinka suuri todennäköisyys edellä esitettyjen seikkojen perusteella on, että sairastun MCTD- tai SLE-tautiin?
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Ei voida sanoa, milloin esim. MCTD tai SLE alkaa. Näillä puutteellisilla tiedoilla ei voi määrittää, onko todella tällainen sairaus kyseessä, mutta se on mahdollista. MCTD on lievämuotoisena juuri sitä, että potilaalla on Raynaudin oire ja ENA-vasta-aineita, ei muuta. Muissa verikokeissa ei välttämättä missään vaiheessa näy erityistä. Oireiden seuranta on tärkeätä ja suurelta osin niiden perusteella lääkäri tekee johtopäätöksiä esimerkiksi siitä, tarvitaanko jotakin hoitoa. Tumavasta-aineiden ja ehkä joidenkin muidenkin verikokeiden tutkiminen vaikkapa vuosittain on paikallaan. Ennuste MCTD-sairaudessa on useimmiten varsin hyvä.

Kysymys: 027 KYSYMYS: Olen 50-v. nainen, jolla on todennäköinen rustoreuma, reumatologin toteamana. Kipeytyneet kohdat ovat olleet molemmat korvalehdet, joita on hoidettu antibiooteilla. Antibiootit eivät enää auttaneet ja sain kortisonikuurin, joka paransi vaivan melkein heti. Korvia on hoidettu ruusuna, hilsetautina, ym. Ensimmäisen kerran korva kipeytyi n. 14 vuotta sitten. Tänä vuonna on ollut 3 tulehdusta. Suu ja silmät ovat kuivat, ja olen myös sairastanut iriittiä muutaman kerran. Kuuluvatko nämä ns. "taudinkuvaan"? Ääni on alkanut "narista" ja nenänselkä on kipeä.
Vastaus: Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Kuvaus sopii hyvin relapsoivaan polykondriittiin, joka on harvinainen sidekudostauteihin kuuluva reumasairaus. Taudinkuvat ovat vaihtelevia, joskus vaikeitakin. Kun oireita on ollut jo 14 vuotta, tuskin kyse on kovin vakavasta tautimuodosta. Hoito riippuu tilanteesta, usein käytetään solunsalpaajia, ellei kortisoni riitä. Yskä, käheys, limakalvo-oireet, silmätulehdukset ym. voivat kuulua taudinkuvaan.