Reuma-lehti 472009 (9.1.2009)
- Reumapotilaan hoitoketjun vaikuttavuus riippuu henkilökunnan aikaansaavuudesta, totesi tutkija Leena Sivennoinen-Nuora Ajankohtaista reumataudeista -koulutuksessa.
- Suomen Reumaliiton järjestämä koulutus kokosi toista sataa terveydenhoidon ammattilaista uusimman tules-tiedon äärelle Ouluun.
Leena Silvennoinen-Nuora määritteli, että vaikuttavuus on kokonaisuuden kyky muuttaa potilaan tilaa parempaan suuntaan halutulla tavalla.
Potilaat itse pitävät hoitoketjun haasteena sen järjestelmälähtöisyyttä. Leena Silvennoinen-Nuora korosti, että mittareilla mitataan, arviointi on aina arvottavaa.
Reumahoitaja välittää tietoa
Sairaanhoitaja Tuula Karila Kainuun maakuntayhtymästä kertoi kuntatasolla toimivan reumahoitajan kokemuksistaan Ylä-Kainuussa. Tuula Karila työskentelee Puolangalla ja hänen vastuualueeseensa kuuluvat Hyrynsalmi, Puolanka ja Suomussalmi. Alueella aloitettiin reumahoitosuunnitelmien teko potilaille 1996.
Yhteistyö keskussairaalan kanssa tiivistyi reumahoidon kehittämisprojektin myötä 1990-luvulla. Kainuun yhteinen ohjeistus antaa rungon reumahoitajan työlle. Kainuulaisen tules-potilaiden hoitokäytäntösuosituksen mukaan reumatauteja sairastavien hoito toteutetaan kunkin terveysaseman toimintaan parhaiten soveltuvalla järjestelyllä. Siksi Kainuussa on erilaisia reumahoitajan työn järjestelyjä.
Reumahoitajan tehtäviin kuuluvat potilaan valvonta, seuranta ja tukena olo. Hän hoitaa potilaan akuutteja asioita ja ohjaa ja neuvoo potilasta sairauteen liittyvissä asioissa. Reumahoitaja on tärkeä tiedonvälittäjä. Työhön sisältyy myös kokeilua ja kehittämistä.
Tuula Karila on laatinut reumasta perusterveydenhuollolle kansiot ja jakaa reumakoulutuksissa saamansa tiedon muulle hoitohenkilökunnalle.
Ylilääkäri Heikki Hinkka Reumaliiton Kuntoutumiskeskus Apilasta korosti, että laitoskuntoutusjakso on oppimisprosessi ja motivoi kunnon ylläpitoon. Vertaistuki on laitoskuntoutuksen osa. Kuntoutusryhmän tuella on merkitystä sitä enemmän, mitä harvinaisemmasta sairaudesta on kyse.
Professori Pekka Hannosen mukaan krooninen kipu on yksi terveydenhuoltojärjestelmän suurista haasteista. Kroonisesti kipeän potilaan hoidossa tulee keskittyä kivun sijasta potilaan hoitoon. Kaiken hoidon perusta ovat lääkkeettömät keinot. Pysyviä tuloksia voidaan saavuttaa ainoastaan sitouttamalla potilas oman hoitonsa keskeiseksi toteuttajaksi.
"Kivun hoito pitää muuttaa potilaskeskeiseksi. Ammattilaisten pitää opettaa potilas uimaan sairauden virrassa sen sijaan, että keskitymme pelastamaan potilasta sairauden virrasta", Pekka Hannonen sanoi.
Yksilöllisesti mitoitettu harjoittelu vähentää kipua ja parantaa monipuolisesti toimintakykyä, tasapainoa ja elämänlaatua. Pekka Hannonen korosti, että harjoittelussa kuten lääkehoidossa liian pieni annos ei vaikuta ja liiallisesti nautittuna potilas myrkyttyy. Kipupotilaat kestävät oikein mitoitettua harjoittelua. Harjoittelu tuottaa monia terveyshyötyjä kivun vähenemisen lisäksi.
Kuusi kourallista kasviksia päivässä
Ravitsemusterapeutti Anu Varjonen Reumasäätiön sairaalasta korosti, että ravitsemus on tukihoito, jossa on hyvä noudattaa kultaista keskitietä. Hän painotti suositusten mukaista kasvisten käyttöä. Se tarkoittaa puolta kiloa eli noin kuutta kourallista päivässä.
Tulehduksellisia reumasairauksia sairastavien tulee suosia kalan syöntiä ja syödä eri kalalajeja. Vaikein asia on saada ruokavalion rasvan laatu ja määrä kohdalleen. Nivelreumaa sairastavat kuuluvat sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään.
Kalsiuminsaantisuositus nivelreumaa sairastaville on 1000 mg vuorokaudessa. Riittävästä D-vitamiinin saannista on myös huolehdittava.
Yksittäiset ruoka-aineet voivat pahentaa joidenkin potilaiden reumaoireita. Jos on selviä havaintoja tiettyjen ruokien oireita pahentavasta vaikutuksesta niitä ruokia kannattaa välttää. Tärkeää on myös ylipainon ennaltaehkäisy ja tarvittaessa painonhallintaohjaus.
Kihti yleistyy
Professori Marjatta Leirisalo-Repo totesi, että nivelreuman lääkehoidossa on kolme kulmakiveä, jotka ovat varsinaiset reumalääkkeet, tulehduskipu- ja muut kipulääkkeet ja glukokortikoidit. Hoidon tavoitteena on estää vauriot ja säilyttää työ- ja toimintakyky. Suomalaisesta REKO-yhdistelmähoitomallista on 11 vuoden tulokset: mallilla saadaan 50 prosentilla potilaista remissio eli oireeton vaihe.
Professori Timo Möttönen totesi, että nivelreumassa jatkuvasti aktiivinen tauti merkitsee huonoa ennustetta. Tulehdus on saatava rauhoittumaan. Biologiset lääkkeet tarjoavat hoitovaihtoehtoja aktiivisessa taudissa, jota ei ole saatu kuriin muilla lääkkeillä.
Apulaisylilääkäri Esa-Pekka Takala Työterveyslaitoksesta totesi, että rentoutustekniikoista on apua liikuntaelinvaivojen hoidossa, mutta eivät yksin riitä hoidoksi. Rentoutustekniikoiden omaksuminen parantaa myös elämänhallintaa. Yleisessä lihaskivussa kuten fibromyalgiassa liikunta on rentoutustekniikoita parempi keino.
Ylilääkäri Heikki Julkusen mukaan kihdin esiintyvyys on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Keskimääräinen sairastumisikä on 60 vuotta. Syynä yleistymiseen ovat metabolinen oireyhtymä, munuaisten vajaatoiminta, keski-iän nousu, alkoholin käyttö, diureetit ja pieniannoksisen asetyylisalisyylihapon käyttö (mini-ASA). Kihti on helppo todeta ja hoitaa, mutta haasteellista erityisesti perusterveydenhuollossa.
Oulussa: Riitta Katko
Sivun alkuun
Edelliselle sivulle
