Leuan tekonivelleikkaukset parantavat reumasairaan elämänlaatua suuresti

Reuma-lehti 4/2009 (9.12.2009)

Teksti: Ulla Palonen-Tikkanen

• Suomessa noin 70 potilaalle on asennettu uudenaikainen leukatekonivel.
  Reumapotilaita näistä on 50–60 prosenttia.

• Osastonylilääkäri, dosentti Jyrki Törnwall on tehnyt Suomen lähes kaikki uuden polven leukatekonivelleikkaukset. Hän työskentelee Kirurgisessa sairaalassa Helsingissä.

• Ensimmäinen uuden polven leukatekonivelleikkaus Helsingissä tehtiin päivämäärällä 1.3.2006, runsaat kymmenen vuotta siitä kun leikkaukset alkoivat mm. Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Päätös ryhtyä leuan tekonivelleikkaukseen on potilaan elämän suuria ratkaisuja. Leikkausta edeltää tarkka ja perusteellinen pohdinta, jossa sekä potilas että lääkäri valmistautuvat kohtaamaan yllättäviä tekijöitä, jotka vaativassa leikkauksessa tai sen jälkeen voisivat ilmetä.

Vakavia seurauksia on harvoin, mutta ne otetaan valmistelevissa keskusteluissa huomioon teoreettisina mahdollisuuksina. Leuan tekonivelleikkaus on kuitenkin toimenpide, joka parantaa potilaan elämänlaatua. Lähes tuhoutunut ja pahoin tulehtunut oma leukanivel saattaa aiheuttaa kovaa kipua, syöminen tulee työlääksi, puhuminen vaikeutuu ja sosiaalinen elämä kapeutuu.”On ilo nähdä, kun potilaat pääsevät palaamaan normaaliin sosiaaliseen elämään leuan tekonivelten asentamisen jälkeen”, kertoo Jyrki Törnwall.

Ensimmäisestä leikkauksesta Kirurgisessa sairaalassa on siis kulunut kolme ja puoli vuotta. Leikkauksen tekivät professori Anders Westermark Tukholman Karoliinisesta sairaalasta ja Jyrki Törnwall yhdessä. Törnwall kertoo, että ensimmäisen leikkauksen jälkeinen aika on osoittanut, kuinka paljon kirurgikin voi vuosien kuluessa oppia:
ensimmäinen leikkaus, jossa potilas sai molempiin leukaniveliinsä tekonivelen, kesti lähes viisi tuntia, mutta nyt vastaava leikkaus vie aikaa enää kolme tuntia.

Suomessa käytetään englantilaista ohjeistusta (quide lines), kun arvioidaan potilaan leikkausaihetta. Omia ohjeita ei vielä ole laadittu. Törnwall sanoo, että leukatekonivelten asentaminen on hyvin vaativaa työtä. Siksi hän suosittelee leikkausten keskittämistä muutamaan osaamiskeskukseen Suomessa. Hän on käynyt tekemässä koulutusleikkauksia Oulun ja Kuopion yliopistollisissa sairaaloissa sekä Lahdessa ja Lappeenrannassa keskussairaaloissa. Oulussa ja Kuopiossa on jo syntynyt valmius tehdä leikkauksia itsenäisesti.

Törnwall kertoo, että vanhemman polven kirurgit suhtautuivat ensin epäillen tähän uuden polven leukatekoniveleenkin. Heillä oli melko huonoja kokemuksia vanhemmista 1980– 90-luvuilla käytetyistä puoliproteeseista, joista sittemmin luovuttiin leikkausten epäonnistumisten ja komplikaatioiden vuoksi.

Sen jälkeen, ennen nyt käytössä olevia uusia totaaliproteeseja, käytettiin jonkin aikaa leukanivelen vaikeiden ongelmien hoidossa kylkiluusiirrännäisiä. Potilaat joutuivat olemaan sairaalahoidossa viikon ajan leikkauksen jälkeen ja suu pidettiin kiinni monia viikkoja. Nyt potilaat pääsevät kotiin leikkauksen jälkeen tavallisesti parin päivän kuluessa.

Neuropaattista kipua ei hoideta tekonivelellä

Pahoista leukanivelongelmista kärsivät reumapotilaat ovat leukatekonivelkirurgian otollisia kohteita, sillä he saavat leikkauksesta suuren avun elämäänsä. Jyrki Törnwall painottaa, että jos potilaalla ei ole reumaa, vain leukanivelsärkyä, on leikkausmahdollisuuteen suhtauduttava varoen. ”Itse en lähde koskaan leikkaamaan neuropaattista kipua, koska se voi pahentaa potilaan tilannetta”, tähdentää Törnwall.

Leikkauksessa menee aina hermoja poikki, joten neuropaattinen kipu leuoissa voisi pahentua leikkauksesta. Törnwall kertoo, tästä kiputyypistä kärsiviä potilaita tulee viikottain arvioitavaksi leikkauksen varalta.

Törnwall ryhtyy nuoren potilaan leikkaukseen vasta, kun tämän kasvu on päättynyt. Hän kertoo, että maailmalla on tehty muutamia leikkauksia 12–13-vuotiaillekin, ja vaikka tulokset on raportoitu hyviksi, hän itse ei usko niihin ryhtyvänsä.

Ulkonäkö muuttuu leikkauksen jälkeen

Pitkään leukanivelongelmista kärsineillä nivelreuma- ja lastenreumapotilailla leuka on vetäytynyt taakse. Tekonivelen asennus tuo leukaa eteenpäin ja purenta normalisoituu. Törnwall sanoo, että potilaan ulkonäkö muuttuu ja hän puhuukin potilaan kanssa ennen leikkausta myös tästä asiasta. Hän vakuuttaa, että ulkomuoto muuttuu parempaan suuntaan ja kasvojen suhteet harmonisoituvat, mutta potilaan on totuttava uuteen olemukseensa.

Leukatekonivelistä nyt 15 vuoden kokemus

Uuden polven leukatekonivelleikkausten historia on noin 15 vuoden pituinen. Törnwall sanookin, että ainakin tähän asti tekonivelet ovat kestäneet, eikä hän näe syytä, miksi ne eivät kestäisi vielä pitkään. Hän sanoo, että ainakin nuorena leukatekonivelen saaneiden potilaiden on varauduttava uusintaleikkaukseen jossain vaiheessa. ”Jos tekonivel luo elämänlaatua ja kivuttomuutta kahdeksi vuosikymmeneksi, on se täyttänyt tehtävänsä.”

Tieto-osio 1: Huippuosaamista Suomeen maailmalta

Osastonylilääkäri Jyrki Törnwallin työajasta 80 prosenttia on pään ja kaulan alueen syöpäkirurgiaa, loput mm. reumapotilaiden leukatekonivelkirurgiaa.

Koulutukseltaan Törnwall on hammaslääketieteen lisensiaatti sekä lääketieteen ja kirurgian tohtori. Hän on kouluttautunut erikoisosaamiseensa suu- ja leukakirurgiaan Skripps-instituutissa Kaliforniassa ja The Queen Victoria Hospitalissa lähellä Lontoota.

Kaliforniassa hän toimi kaksi vuotta vierailevana vanhempana tutkijana ja Englannissa erikoistui pään ja kaulan mikroverisuonikirurgiaan.

Tieto-osio 2: Leukatekonivelleikkauksen riskit

• Kasvohermohalvaus. Toistaiseksi Suomessa ei ole sattunut yhtään pysyväksi jäänyttä kasvohermohalvausta, mutta riski on kuitenkin olemassa.

• Kallonpohjan verenvuoto leikkauksen aikana. On olemassa riski, että leikkauksen aikana tapahtuu vaikeasti hoidettava kallonpohjan verenvuoto. Leikkaus ajoitetaan kuitenkin niin, että nivel on vielä sellaisessa kunnossa, että se muodostaa luusuojan kallonpohjan verisuonistolle leikkauksen aikana. Reumasairaan vaurioituneet nivelet voivat kuitenkin aiheuttaa ainakin teoriassa yllätyksellisen tilanteen leikkauksen aikana.

• Infektioituva tekonivel. Leukanivelessä verenkierto on kuitenkin parempi kuin muissa nivelissä, joten riski leukatekonivelen infektoitumiseen on vähäisempi kuin muiden tekonivelten kohdalla.

• Alahuulen tuntoaisti voi mennä pysyvästi leikkauksen seurauksena.
  Tekonivelen ruuvi voi leikkauksen aikana käydä alahuuleen johtavassa hermokanavassa tai nirhaista sitä, jolloin on olemassa riski, että tunto alahuulesta menee pysyvästi.

Lääkäri kertoo leikkausriskeistä potilaalleen ennen leikkausta. Sekä lääkärin että potilaan on oltava valmiita kohtaamaan ne, kun päätös leikkauksesta tehdään.

Sivun alkuun

Edelliselle sivulle