Hyvä työelämä tukee työkykyä

Uuden vuoden alkaessa tähyilemme toiveikkaina tulevaisuuteen ja seuraamme ennusmerkkejä. Taantuma-aikaan toivomme, että saisimme jo uutisia talouden kääntymisestä nousuun. Vanha suomalainen sananlasku toteaa: ”Jos on usva uunna vuonna, niin on halla heinäkuussa”. Uutena vuotena oli kova pakkanen, joten heinäkuuksi voimme odottaa helleilmaa. Mutta talouspuolelle on valtiovarainministeriön budjettikatsauksen mukaan luvassa hallaa. Talouden elpymisestä ei näy vahvoja signaaleja. Valtionvarainministeriö on synkentänyt arviotaan julkisen talouden tilan kehityksestä. Suomen kokonaistuotanto investointien supistumisen vuoksi lisääntyy vain hieman vuonna 2010, vaikka maailmantalous päässee hitaasti toipumisen alkuun.

Työllisyystilanne kääntyi selkeästi aiempaa huonompaan suuntaan vuoden 2009 lopussa ja työllisyyden heikkeneminen jatkuu 2010. Ministeriö arvioi työttömyysasteen olevan tänä vuonna keskimäärin noin kymmenen ja puoli prosenttia.

Taloustaantuma ja väestön ikääntyminen ovat yhdessä hankala yhdistelmä. Taantuma heikentää kuntien edellytyksiä varautua ikärakenteen muutoksen aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun. Verotulojen nopea pudotus merkitsee, että kuntien vuosikatteet heikkenevät. Arvion mukaan valtion ja kuntien taloudet kiristyvät entisestään ja tilanne jatkuu vuosia eteenpäin. Tulojen supistuessa on kiristettävä julkisia menoja, todetaan arvioissa.

On selvää, että menojen leikkaukset sattuvat kipeimmin eniten julkisten palvelujen tarpeessa ja varassa oleviin. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat koulutuksen ohella suurin menoerä sekä valtion että kuntien taloudessa. Tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivät, työkykynsä osittain tai kokonaan menettäneet, pitkäaikaissairaiden lasten perheet ja vähävaraiset eläketulojen varassa elävät ovat ryhmiä, joille julkiset palvelut takaavat tasavertaisuutta ja hyvinvointia. Siksi Reumaliiton jäsenyhdistyksineen ja muiden sairaiden asialla olevien kansalaisjärjestöjen on nyt syytä erityisellä valppaudella seurata ja tarvittaessa vaikuttaa julkisten palveluiden säästöjen kohdentamiseen.

Valtiovarainministeriö painottaa työllisyysasteen nostoa yhtenä ratkaisuvaihtoehtona julkisen talouden ongelmiin. Kaksi työryhmää pohti alkuvuodesta eläkeiän nostamista. Eläkeryhmä mietti työurien pidentämistä ja eläkkeelle lähdön myöhentämistä. Työuraryhmä, jonka määräaika päättyi tammikuussa, väänsi ajatusta, miten vaikuttaa eläkeikään vähentämällä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää.

Suomen Reumaliiton toimintateemaksi valittu hyvä työelämä -aihe on julkisen talouden ennusteihin nähden mitä ajankohtaisin. Julkinen talous rahoitetaan pitkälti verotuloilla. Valtion tulo- ja menoarviossa varaudutaan nyt erityisesti työllisyys- ja koulutuspolitiikkaan mm. tukemalla työttömien koulutusta.

Ikääntyvä väestö sairastaa lisääntyvästi tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jotka aiheuttavat kolmanneksen suomalaisten sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolot ovat huomattavan korkeat verrattuna muihin Euroopan maihin.

Liitto korostaa, että tule-sairastavuuteen voi vaikuttaa parantamalla työelämää eri toimin jo ennen sairauksien puhkeamista ja kannustetaan työntekijöitä pitämään hyvää huolta tuki- ja liikuntaelimistään. Esimerkiksi nivelreuman kehittynyt hoito auttaa säilyttämään vastasairastuneen työkyvyn, kun diagnoosiin päästään ripeästi ja löydetään kullekin tepsivä hoitovaihtoehto.

Osatyökykyisten työnhakijoiden työllistymisratkaisut vaativat erityishuomion. Reuma-lehdessä 4/2009 julkaisimme liiton työllisyysoppaan, joka sisältää paljon tietoa työllistymisestä. Asiantuntijat paneutuivat aiheisiin eduskunnassa pidetyssä työllisyysseminaarissa.

Kannustava esimerkki työkykyongelmien ratkaisusta on Lassila&Tikanoja Oyj:n työkyvynhallintahanke, joka esiteltiin Lääkäripäivillä. Yrityksessä, jossa on 9500 työntekijää, onnistuttiin keskimääräistä eläköitymisikää nostamaan neljässä vuodessa 59,2 vuodesta 62 vuoteen. Suurimmat syyt sairauspoissaoloihin olivat tule-sairaudet ja mielenterveysongelmat. Sairauspoissaolot vähenivät kaksi prosenttia, työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeet 46 prosenttia ja eläkemenot 70 prosenttia. Säästöinä tämä tarkoittaa miljoonia euroja. Avainsana on työkykyjohtaminen, jonka avulla huolehditaan henkilöstön työkyvystä, että mahdollisimman moni pääsisi työkyyisenä vanhuuseläkkeelle. Hanke perustuu yhtenäisiin toimintamalleihin ja tiiviiseen kumppanuusverkostoon, jossa työkykyongelmia ratkotaan varhaisessa vaiheessa ennen sairauspoissaolojen pitkittymistä.

Tule-oireisen ja -sairaan työura voi olla yhtä pitkä kuin kenen tahansa, jos käytössä ovat kaikki menetelmät työkyvyn ylläpitoon. Tarvitsemme tiedon lisäystä, asenteiden muutosta, joustavuutta, yhteistyötä ja luovia ratkaisuja ja jo luotujen tukimuotojen käyttöönottoa. On aika yhdistää voimat työvoiman työkyvyn säilyttämiseksi, jotta työllisyysaste voi nousta ja julkinen talous kohentua ikääntyvän työvoiman maassa. Se on kansantaloudellisesti ja inhimillisesti ajankohtaisempaa kuin eläkeiän nosto.

Riitta Katko
päätoimittaja