Perintökaaren sisältö

Suomen lakiin sisältyvä Perintökaari (1965/40) määrittelee kenelle omaisuutesi kuolemasi jälkeen menee. Voit myös itse ilmaista oman tahtosi tekemällä testamentin.

Mikäli et ole tehnyt testamenttia, perimysjärjestyksen perustan muodostavat kolme perillisryhmää, sekä leskelle annettu erityisasema.

1. Ensimmäinen perillisryhmä: rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä

Ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat rintaperilliset, mikä tarkoittaa vainajan lapsia. Lapset voivat olla syntyneitä joko avioliitossa, sen ulkopuolella tai olla ottolapsia. Periäkseen isänsä avioliiton ulkopuolella syntyneiden lapsien tulee kuitenkin olla isänsä tunnustamia, tai isyyden tulee olla vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä.

Ottolapsi ei peri biologisia vanhempiaan. Toisaalta ottolapsen biologiset vanhemmat eivät myöskään peri lastaan. Sen sijaan ottolapsi on ottovanhempiinsa nähden täysin verrattavissa ottovanhempien mahdollisiin biologisiin lapsiin. Tässä kohden on kuitenkin syytä huomata, että ennen 1.1.1980 adoptoidut lapset saattavat periä sekä ottovanhempansa, että biologiset vanhempansa.

Rintaperilliset ovat aina ensisijaisia perijöitä. Perintö jaetaan heidän kesken pääsääntöisesti tasan. Mahdollinen ennakkoperintö on kuitenkin huomioitava sen saaneen perillisen jako-osuudessa.

Poikkeustapauksen muodostaa tilanne jossa jäämistöön kuuluu maatila, jonka pitämistä yksi perillisistä olisi jatkamassa. Tällöin noudatetaan omia erityissäännöksiä.

Mikäli yksi tai useampi rintaperillisistä on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen perillisensä, eli ensisijaisesti hänen lapsensa. Sijaantulo-oikeus on rajaton. Perimysoikeus etenee sukuhaarassa siten, että kuolleen perillisen sijalle tulevat hänen lapsensa.

Jos sukuhaarassa ei kuitenkaan ole perillisiä, jaetaan osuus tasan muiden perillisten kesken.

2. Lesken asema

Rintaperilliset, eli lapset ohittavat lesken perimysjärjestyksessä. Leskellä on kuitenkin oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Tällöin pesänjako tehdään vasta lesken kuoltua.
Rintaperilliset voivat kuitenkin vaatia pesän jakoa heti. Tällöin lesken hallintaan on kuitenkin jätettävä puolisoiden yhteinen koti tai muu jäämistöön kuuluva lesken asunnoksi soveltuva asunto, ellei sellaista jo sisälly lesken henkilökohtaiseen varallisuuteen. Lesken hallintaan on myös jätettävä tavanomainen koti-irtaimisto.
Mikäli rintaperillisiä ei ole, perii leski yksin kuolleen puolison. Näin siitä riippumatta onko puolisoiden välillä ollut avioehtoa vai ei.

Lesken kuoltua hänen jäämistönsä jaetaan tasan ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaisten perillisten sekä lesken omien perillisten kesken. Leski ei voi testamentata puolisoltaan perimää osuutta siten, että ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaiset perilliset menettäisivät perimysoikeutensa lesken kuoltua. Sen sijaan leski voi elinaikanaan vapaasti määrä omaisuudesta; myydä, vaihtaa tai lahjoittaa sitä.

Mikäli leskeltä ei ole jäänyt perillisiä, perivät ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset myös lesken. Vastaavasti jos lesken kuollessa ei ole olemassa ensin kuolleen puolison toissijaisia perillisiä, saavat lesken perilliset koko jäämistön.

Säädökset lesken perimysoikeudesta koskevat aviopuolisoita, sekä henkilöitä, joiden parisuhde on virallistettu syyskuussa 2001 eduskunnassa hyväksytyn parisuhteiden virallistamista koskevan lain perusteella. Avopuolisot eivät peri toisiaan, eikä heitä koske lesken oikeus hallita jäämistöä. Avopuolisoiden keskinäinen perintö on erikseen turvattava testamentilla.

3. Toinen perillisryhmä: perittävän vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset

Mikäli perittävältä ei ole jäänyt lapsia eikä perintöoikeuteen oikeutettua puolisoa, siirtyy perintöoikeus toiselle perillisryhmälle, eli perittävän vanhemmille. Mikäli toinen vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän sisarukset hänen puoliskonsa. Mikäli molemmat vanhemmat ovat kuolleet, siirtyy perintö kokonaisuudessaan perittävän veljille ja sisarille. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat aina hänen jälkeläisensä. Myös tässä perillisryhmässä sijaantulo-oikeus on rajaton.

4. Kolmas perillisryhmä: perittävän isovanhemmat, sedät, enot ja tädit

Mikäli perittävällä ei ole ensimmäiseen tai toiseen perillisryhmään kuuluvia, eikä perittävä ollut avioliitossa tai virallistetussa parisuhteessa, siirtyy perintö kolmannelle perillisryhmälle, eli vainajan isovanhemmille tai näiden ollessa kuolleet heidän jälkeläisilleen. Käytännössä kolmas perillisryhmä tarkoittaa lähes aina setiä, enoja ja tätejä. Tässä perillisryhmässä sijaantulo-oikeus rajoittuu isovanhempien lapsiin. Serkut ja pikkuserkut eivät enää peri.

5. Valtio

Mikäli perittävältä ei ole jäänyt jälkeensä edellä mainittuihin kolmeen ryhmään kuuluvia perillisiä, eikä testamenttia ole tehty, menee koko perintö valtiolle.

Ilman perillisiä kuolleista n. 60 % on tehnyt testamentin. Valtion haltuun siirtyy jäämistöjä vuosittain n. 10 miljoonan euron edestä.