Tautitilanne paheni sodan aikana
Sodan aikana ja jälkeen reumatilanne paheni ja reumasairaiden ongelmat nousivat voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Molemmilla puolilla rintamaa riehui punatautiepidemia, jonka seurauksena suuri joukko suomalaisia sotilaita sairastui selkärankareumaan. Tautitilanteen paheneminen selitti osaltaan reumatyön räjähdysmäistä kasvua 1940- ja 1950-luvuilla.
Aloite yhdistymisestä
Ajatus reumasairaiden omasta yhdistyksestä syntyi Lomaliiton reumaparantolassa potilaiden keskusteluissa heti sodan jälkeen. Virallisen aloitteen teki Invaliidijärjestöjen Keskusliitto 29.8.1945. Yhteydenottojen jälkeen kyseisen liiton hallitus päätti 10.5.1946 ryhtyä luomaan reumasairaiden omaa järjestöä. Säätytalolla pidettiin 2.6.1946 neuvottelukokous, jossa asetettiin toimikunta valmistelemaan reumayhdistyksen sääntöjä.
Ensimmäinen reumayhdistys
Helsingin Reumayhdistys-Reumatismförening ry. perustettiin 1.9.1946. Seuraavana vuonna perustettiin yhdistykset Heinolaan, Tampereen seudulle, Hollolaan ja Hämeenlinnaan. Samana vuonna ruotsinkieliset perustivat oman erillisen reumayhdistyksensä Helsinkiin.
Liiton perustamiskokous
Ensimmäiset yhdistykset perustivat valtakunnallisen liiton 28.9.1947. Nimeksi tuli Reumaliitto-Reumaförbundet. Samaalla Reumayhdistys muutti nimensä Helsingin Reumayhdistykseksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi eversti Eino Kuusela, joka valittiin liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän kärsi itse reumasta ja tunsi halua auttaa kohtalotovereitaan. Kuuselan myötä toimintaan tuli mukaan ammattisotilaita, jotka saivat keskeisen roolin liiton alkuvaiheissa.
Reumaliitto hakeutui heti yhteistyöhön kahden juuri perustetun reumayhteisön, Reumasäätiön ja myös vuonna 1946 perustetun Reumatologisen Yhdistyksen kanssa. Reumasäätiö rakensi sairaalaa Heinolaan ja Reumatologinen Yhdistys keskittyi reumasairauksien tutkimukseen.
Nimenmuutos
Liitto muutti vuonna 1988 nimensä muotoon Suomen Reumaliitto ry. Ruotsinkielisissä yhteyksissä liiton nimi on Reumaförbundet i Finland rf. Vuoden 1992 edustajakokouksen yhteydessä pohdittiin nimenmuutosta muotoon Suomen TULES – Finn Reuma ry. Muutosehdotus sai aikaan vastustusta ja liiton nimi säilyi entisessä muodossaan.