Tulostettava versio Pienennä tekstin kokoa Suurenna tekstin kokoa

Lastenreuma

Lastenreumaksi kutsutaan niveltulehdusta, joka alkaa tuntemattomasta syystä alle 16-vuotiaalla ja tulehdus kestää ainakin kuusi viikkoa. Määrittely on kuitenkin melko keinotekoinen, koska sairauden syy on yleensä tuntematon. Samantapaista sairautta voi esiintyä yli 16-vuotiaillakin. Lapsena sairastuneet säilyttävät myöhemminkin alkuperäisen diagnoosin.

Lastenreuma ei ole yksi ja yhtenäinen tauti. Nykyisin se jaetaan seitsemään alatyyppiin. Kaikista näistä käytetään nimeä lastenreuma, juveniili idiopaattinen artriitti (JIA). Suomessa lastenreumaan sairastuu vuosittain 100–150 lasta, joista puolet on sairastuessaan alle viisivuotiaita.

Syyt

Lastenreuman syytä ei tunneta. Todennäköisesti syitä on monia, ja perinnölliset tekijät lisäävät sairastumista joihinkin tautimuotoihin. Lastenreuma ei periydy suoraan, mutta se ei käyttäydy myöskään tartuntataudin tapaan. Lastenreumaan kuuluu hyvin lapsille ominaisia tauteja (oligoartriitti) tai myös aikuisilla esiintyviä tautimuotoja (nivelreuma, nivelpsoriaasi, selkärankareuma).

Oireet

Ensimmäinen lastenreuman oire on tavallisesti nivelten aamujäykkyys, jonka vanhemmat yleensä huomaavat. Jäykkyys voi esiintyä vain sairastuneissa nivelissä tai yleisemminkin. Lapset saattavat ontua nivelkivun takia tai he varovat niveliä. Heillä voi olla myös nukkumisvaikeuksia. Ainakaan pienet lapset eivät osaa kuvata kipua sanallisesti. Kipu ilmenee usein kärttyisyytenä ja sairaitten nivelten varomisena. Joskus polvi tai muu nivel turpoaa niin selvästi, että se on helppo havaita. Kuumeilu ja hento ihottuma vartalolla ovat yleisoireisen lastenreuman tunnusomaisia alkuoireita.

Taudin kulku

Lastenreuman vaikeus vaihtelee. Tauti pyrkii kuitenkin pitkittymään ja syövyttämään nivelten rustoa, luuta ja nivelsiteitä. Tämän seurauksena nivelet tuhoutuvat ja niiden toiminta on vajavaista. Nykyisin ei enää esiinny nivelen täydellistä kiinniluutumista. Silmätulehdukset eivät aiheuta aina oireita, ja voivat huomaamatta edetä jopa pysyvään näön vaurioon.

Lastenreumaa sairastavilla voi esiintyy myös kasvuhäiriöitä. Pituuskasvu voi hidastua vaikean taudin tai poikkeuksellisen raskaan kortisonihoidon seurauksena. Tulehtuneessa nivelessä voi syntyä myös luun liikakasvua. Erityisesti polvessa tämä voi johtaa raajojen epäsymmetriseen pituuteen tai virheasentoon. Kasvuhäiriöitä voi esiintyä myös alaleuassa, jaloissa ja nilkoissa sekä ranteissa ja sormissa. Hoitamattomaan lastenreumaan voi liittyä henkeä uhkaavia sydäntulehduksia ja munuaistauteja.

Toteaminen

Lastenreuman keskeinen tuntomerkki on yli kuusi viikkoa kestänyt yhden tai useamman nivelen turvotus. Lapsi saattaa olla myös väsynyt ja itkuinen, kuumeinen ja hänellä voi olla ihottumaa. Veren lasko ja CRP voivat kohota. Taudin selvittelyssä tutkitaan myös reumatekijä ja tumavasta-aineet. Jos tumavasta-aineet ovat positiiviset, kysymys on suurella todennäköisyydellä joko lastenreumasta tai systeemisestä sidekudossairaudesta. Koska periytyvillä tekijöillä voi olla merkitystä, vanhemmilta tiedustellaan suvussa esiintyneistä niveltaudeista ja psoriaasista.

Hoito

Lastenreuman toteaa alan erikoislääkäri. Heitä on yliopistollisissa sairaaloissa ja Reumasäätiön sairaalassa Heinolassa. Myös taudin seuranta kuuluu erikoislääkärille. Lastenreumaa sairastavien hoidosta ja kuntoutuksesta huolehtii pääosin Reumasäätiön sairaalan lastenosasto.

Hoidon tavoitteena on saada oireet häviämään ja veren tulehdusarvot normaaleiksi. Tämä onnistuu joskus yksinkertaisella lääkityksellä ja liikehoidon kotiohjeilla. Vaikeammissa tilanteissa tarvitaan raskaampaa lääke- ja muuta hoitoa.

Lastenreuman hoidossa käytetään yleisesti yhdistelmähoitoa. Tarpeeksi tehokkaan lääkehoidon ansiosta tuloksetkin näkyvät usein nopeammin ja hoitoaikaa voidaan lyhentää.

Lastenreumaa hoidetaan pääosin samoilla lääkkeillä kuin aikuistenkin reumaa. Pitkäaikaisessa hoidossa käytetään yleisesti metotreksaatti-solunsalpaajalääkettä. Nykyisin lastenreumaa voidaan hoitaa myös biologisilla TNF-a-salpaajalääkkeillä. Tukihoitona tarvitaan kortisonivalmisteita.

Lastenreuman hoidon tavoitteena on turvata lapsen normaali kasvu. Raajojen oikeaa asentoa voidaan auttaa ulkoisilla tuilla ja lastoilla. Lapsipotilailla seurataan myös alaleuan ja hampaiden kasvua ja tutkitaan säännöllisesti silmät. Lastenreumaa sairastavat saavat fysioterapeutilta yksilöllisen ohjelman nivelten liikkeiden ylläpitoa ja lihasten vahvistamista varten. Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluu myös hyvän peruskoulutuksen turvaaminen.

Ennuste

Hoidon keskittäminen ja tehostaminen ovat parantaneet lastenreuman ennustetta merkittävästi. Pysyvä invaliditeetti ja ennenaikaiset kuolemat ovat harvinaisia. Amyloidoosia (liukenemattoman valkuaisaineen kertyminen elimistöön) ei enää esiinny. Suurin osa sairastuneista pystyy nykyhoitojen avulla selviämään työelämässä jokseenkin normaalisti.

Lastenreuman luokittelu

* Yleisoireinen lastenreuma

  • kuumeilu, ihottuma, imusolmukkeiden tulehdusta, sisäelinoireita

* Oligoartriitti (harvojen nivelten tulehdus)

  • sairastuneita niveliä 1 - 4

* Seronegatiivinen polyartriitti

  • veressä ei ole reumatekijää, sairastuneita niveliä 5 tai enemmän

* Aikuistyyppinen nivelreuma

  • ”seropositiivinen polyartriitti”

  • veressä on reumatekijä, sairastuneita niveliä 5 tai enemmän

* Nivelpsoriaasi

  • ihon psoriaasi ja niveltulehdus

  • ilman iho-oireita esiintyy kynsimuutoksia, makkaramaista sormen tai varpaan tulehdusta ja lähisukulaisella on psoriaasi

* Selkärankareuma

  • ”entesiitteihin liittyvä artriitti”

  • niveltulehdus ja entesiitti eli jänteen kiinnittymiskohdan tulehdus. Jos näistä vain toinen, pitää olla myös kaksi seuraavista: risti-suoliluunivelen (s-i-nivelen) kipu ristiselässä, HLA-B27 -antigeeni positiivinen, selkärankareuma jollakin lähisukulaisella, silmän etuosan tulehdus, yli 8-vuotias poika.

* Muut tautimuodot

  • lastenreuma, jota ei saada sopimaan muihin ryhmiin