Infliksimabi
Käyttötarkoitus
Nivelreuman, selkärankareuman ja nivelpsoriaasin pitkäaikaishoito, lapsilla vain harvoin.
Lääkevalmiste ja vaikutustapa
Infliksimabia (Remicade®) on saatavana 100 mg kuiva-ainetta sisältävinä injektiopulloina. Lääke rauhoittaa niveltulehdusta ja estää sen etenemistä. Vaikutus nähdään 1 - 2 viikon kuluessa ja on maksimissaan noin 3 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta.
Infliksimabi on kasvainnekroositekijä-alfan (TNF-α) vasta-aine ja estää solujen välistä tiedonsiirtoa vaikuttamalla tähän reumaattisessa tulehduksessa keskeiseen aineeseen. Kun TNF-α:n toiminta estyy, niveltulehdus ja siihen liittyvä nivelvaurio vähenevät. Infliksimabi kuuluu biologisten lääkkeiden ryhmään. Etenkin nivelreumassa ja nivelpsoriaasissa infliksimabi on suositeltavaa antaa yhdistettynä metotreksaattiin tai muuhun vastaavaan hoitoon. Infliksimabi on tarkoitettu sairaalakäyttöön, joten Kela ei korvaa hoitokustannuksia.
Annostus
Nivelreuman hoitona infliksimabin kerta-annos on yleensä vähintään 3 mg potilaan painokiloa kohti. Selkärankareumassa annos on tavallisesti 5 mg/kg. Hoito uusitaan 2 viikon ja 6 viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Tämän jälkeen hoito annetaan yleensä 8 viikon välein. Annostelua voidaan tarvittaessa muuttaa. Hoito voi kestää vuosia.
Lääkkeen antaminen
Infliksimabi annetaan sairaalassa tiputuksena laskimoon. Lääkkeen valmistajan ohjeita antamisesta on noudatettava. Tiputus kestää noin kaksi tuntia, ja sen aikana hoitaja seuraa verenpainetta ja pulssia.
Haittavaikutukset
Lääkkeen antamisen aikana voi esiintyä kutinaa, päänsärkyä, vilustumisoireita ja verenpaineen laskua. Yleensä oireet ovat lieviä ja nopeasti ohimeneviä. Allergisuuteen taipuvaisia on seurattava tavallista huolellisemmin ja mahdollisesti annettava esilääkitystä. Myös hoitojen välisinä aikoina voi harvinaisina esiintyä nokkosrokkoa, hengenahdistusta, päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia, vatsavaivoja ja verenpaineen nousua. Sydämen vajaatoiminnan pahenemista tai kehittymistä on joskus havaittu. Satunnaisesti on esiintynyt maksaentsyymien kohoamista ja joskus maksavaurioitakin.
Infliksimabi voi lisätä alttiutta infektioihin. Vakavien infektiotautien esiintyminen hoidon yhteydessä ei ole yleistä, mutta hoitoa ei saa aloittaa tai jatkaa, jos potilaalla on jokin krooninen hoitamaton infektiotauti. Tuberkuloosi voi aktivoitua infliksimabihoidon yhteydessä, joten jo ennen hoidon aloittamista on tuberkuloosiriski selvitettävä. Tarvittaessa on harkittava samanaikaista tuberkuloosilääkitystä. Hoidon aikana on mahdollisia tuberkuloosin oireita tarkkailtava. Myös B-virushepatiitti voi aktivoitua, joten tämän viruksen kantajia on tarkoin seurattava. Infliksimabin ei ole havaittu lisäävän riskiä sairastua syöpäsairauksiin. Biologisten lääkkeiden käytön yhteydessä on kuitenkin pidetty mahdollisena lymfoomaan sairastumista.
Leikkaushoito on järjestettävä siten, että edeltävästä hoitokerrasta on vähintään kolme viikkoa. Seuraava infliksimabihoito voidaan antaa aikaisintaan kaksi viikkoa toimenpiteen jälkeen. Rokotukset voidaan yleensä antaa normaalisti, mutta eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita ei saa antaa infliksimabihoidon aikana eikä kolmena kuukautena hoidon päättymisen jälkeen.
Jos hoito aloitetaan uudelleen yli 15 viikkoa aiemman hoitokerran jälkeen, ovat yliherkkyysreaktiot mahdollisia.
Raskaus ja imetys
Raskauden aikana infliksimabia ei pidä käyttää ilman merkittävää syytä. Raskauden ehkäisyä suositellaan vielä kuuden kuukauden ajan hoitojakson jälkeen. Vähintään kaksi kuukautta pitää kulua hoidon päättymisestä ennen raskauden alkamista. Imetystä ei suositella infliksimabihoidon aikana eikä kuuteen kuukauteen hoidon jälkeen. Eläinkokeissa ei ole tullut esiin viitteitä sikiövaurioista. Melko paljon on myös tietoa raskauksista, jotka ovat alkaneet hoidon aikana, eikä niiden yhteydessä ole raportoitu ongelmia. Miesten osalta ei ole erityisiä ohjeita perhesuunnittelun suhteen.
Hoidon seuranta
Seurannassa suositellaan ainakin laskon, CRP:n, verenkuvan (B-Hb, -Leuk) ja maksaentsyymien (ALAT) tarkkailua aina, kun potilas käy hoitoa saamassa. Harkinnan mukaan voi olla aiheellista tutkia ajoittain tumavasta-aineet ja muita autovasta-aineita (DNA- ja kardiolipiinivasta-aineet), sillä näiden esiintyminen hoidon aikana voi liittyä haittavaikutusten lisääntymiseen. Infliksimabihoito edellyttää seurantaa siihen perehtyneen erikoislääkärin toimesta.