Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle ajankohtaisia, tärkeitä ja usein myös ongelmallisia.

Ehkäisymenetelmän valintaan ei reumasairaus yleensä aseta rajoituksia. Estrogeeniä sisältäviä yhdistelmäpillereitä ei kuitenkaan ole syytä käyttää jos on aiemmin sairastanut laskimotukoksen tai jos verenpaine ei ole hallinnassa. Aktiivisessa SLE:ssä tai muussa sidekudostaudissa ei yhdistelmäpillereitä myöskään suositella, ja ehdoton este niiden käytölle ovat koholla olevat fosfolipidivasta-aineet, jotka altistavat verisuonitukoksille.

Reumatautia sairastava nainen tulee yleensä yhtä helposti raskaaksi kuin tervekin nainen. Hyvin aktiivinen tautia voi kuitenkin aiheuttaa ohimeneviä kuukautiskierron häiriöitä. Syklofosfamidi pitempään ja suuremmilla annoksilla käytettyinä voi pysyvästi alentaa fertiliteettiä (turvallinen kokonaisannos on alle 10 grammaa).

Nivelreuma rauhoittuu useimmiten raskauden aikana. Noin kolmella neljästä potilaasta oireet helpottavat muutaman kuukauden sisällä hedelmöityksestä, ja lääkitys voidaan usein kokonaan lopettaa raskauden ajaksi. Näin ei käy kuitenkaan aina, ja pienellä osalla (5 %) voivat oireet jopa pahentua. Mikäli nivelreuma rauhoittuu raskauden aikana, pahenee se lähes aina synnytyksen jälkeen. Raskauksien ei katsota vaikuttavan nivelreuman pitkäaikaisennusteeseen, mutta raskauden jälkeinen aika on merkittävä nivelreuman puhkeamista lisäävä tekijä. Nivelreuma on hyvin harvoin este raskaudelle. Mikäli äidillä on amyloidoosista johtuva munuaisen vajaatoiminta tai tautiin liittyvä verisuonten tulehdus ei raskautta voi kuitenkaan suositella. Itse raskaus sujuu yleensä normaalisti. Nivelreumapotilailla ei näytä olevan sen suurempi riski saada keskenmenoja, ennenaikaisia synnytyksiä tai sikiön kasvun hidastumaa kuin normaaliväestölläkään. Synnytystapahtumakin on yleensä normaali. Vaikea lonkan liikerajoitus voi kuitenkin edellyttää keisarinleikkausta.

Selkärankareuman oireet pahenevat n. 60 %:lla potilaista raskauden aikana ja lähes yhtä usein voi tauti aktivoitua myös synnytyksen jälkeen. Jos selkäoireet tai niveloireet pahenevat eivätkä pysy kurissa tavallisilla tulehduskipulääkkeillä, joudutaan aloittamaan sulfasalatsiini. Tätä lääkitystä voidaan turvallisesti käyttää koko raskauden ajan. Nivelpsoriasiksen, reaktiivisten artriittien ja kroonisiin suolistosairauksiin liittyvien artriittien kulku on raskauden aikana yleensä samanlainen kuin nivelreumassa; sairaudet rauhoittuvat yleensä raskauden aikana ja voivat pahentua synnytyksen jälkeen. Yleisesti ottaen on lapsen ennuste näissä sairauksissa yhtä hyvä kuin terveelläkin väestöllä.

SLE-potilaalla esiintyy taudin pahenemisvaiheita melko yleisesti (60 - 70 %) raskauksien aikana, mutta oireet ovat ovat useimmiten lieviä ja saadaan hallintaan pienellä lääkityksen lisäyksellä. Vaikeat pahenemisvaiheet ovat harvinaisia. Jos SLE-potilaan raskautta on edeltänyt vähintään kuuden kuukauden vähäoireinen aika, esiintyy taudin aktivoitumista sangen harvoin. Raskauden jälkeistä oireiden pahenemista tavataan n. 5 - 15 % potilaista. Vaikka raskaana olevan SLE-potilaan ennuste on viime vuosikymmeninä selvästi parantunut, ei samanlaista paranemista ole tapahtunut lapsen ennusteessa. SLE-potilaan keskenmenoriski on edelleen 2-3 -kertainen normaaliväestöön verrattuna, joka neljäs lapsi syntyy ennenaikaisesti, ja joka kymmenennellä vastasyntyneellä on vaikea kasvuhidastuma. Raskauskomplikaatioiden riskiä lisäävät äidin munuaistulehdus, hypertensio, sairauden aktivoituminen raskauden aikana ja fosfolipidivasta-aineet. Viimemainitut vasta-aineet välittävät istukan verisuonten tukoksia, joiden on arveltu olevan raskauksien huonon ennusteen syy. Lupaavia tuloksia fosfolipidivasta-aineisiin liittyvän keskenmenotaipumuksen hoidossa on saatu asetosalisyylihapolla ja hepariinilla.

Reumalääkkeet raskauden ja imetyksen aikana

Tulehduksellisia reumasairauksia tulisi raskauden ja imetyksen aikana hoitaa lääkkeillä, joilla äidin sairaus pysyy tasapainossa ja oireet kohtuullisesti hallinnassa. Lääkityksen tulisi olla myös turvallinen sikiölle ja imeväiselle. Nivelreumassa voidaan antireumaattinen lääkitys useimmiten lopettaa raskauden alussa ja jatkaa hoitoa vain lyhytvaikutteisilla tulehduskipulääkkeillä ja tarpeen mukaan paikallisilla kortisoniruiskeilla. Synnytyksen jälkeinen rajuoireinen sairauden uusiminen voidaan hoitaa kortikosteroideilla ja tarvittaessa muillakin antireumaattisilla lääkkeillä. Tulehduskipulääkkeet ovat useimmiten myös riittävä raskaudenaikainen hoito selkärankareumassa. SLE-potilaan ylläpitolääkityksenä käyttämää kortikosteroidiannosta ei ole syytä raskauden aikana pienentää, sillä tuolloin sairauden aktivoitumisen riski kasvaa.

Perhesuunnitteluun liittyvät asiat kannattaa ottaa puheeksi hoitavan lääkärin kanssa herkästi ja hyvissä ajoin ennen raskautta. Jos reumatauti on ollut rauhallinen ennen hedelmöitystä, on äidin ja lapsen ennuste yleensä hyvä. Riskiraskauksien ennustetta parantavat edelleen tarkka äidin ja sikiön voinnin seuranta. Monista ongelmista huolimatta voivat nykyään lähes kaikki reumaattista tulehdustautia potevat naiset tulla raskaaksi ja saada terveitä lapsia.



Oheisessa taulukossa on esitetty suositus reumalääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana.

Sivun alkuun